Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
raatori siis ei laskentit äänestyksen alaisek-
sikaaii ehdotusta ttudeit haktiajati julistaiiti-
sestu, waan ivaati osakuntaa wastoin sen
eneiiiiiiistöti tahtoa heti walitsemaan histo-
rian kirjoittajiin. Waali päättyi siten, et-
tä maist. Roos sai 61 ääiitä, jota was-
toin yliapp. Hjelt’ille annettiin 88 äaiitä,
jolla osiikiiititait eiteiiiiitistö siis, kaiketi ter-
tveeit järjeit uinkaan. oli tahtonut osottaa,
ett’ei se tahtonut iititist. Roosia historiiiti-
sa kirjoittajaksi. Mutta tiäiii ci päättänyt
osaktiiiiiiiti kuraattori. Hän selitti hywiti
yksinkertaisesti —— maisteri Roos siis oit
walittii läiisisiioiiialais-osakuunan historian
kirjoittajaksi! !!
Niiu piikiille tvoi puoluekiihko titettnä.
Titskiti ivaisi uskoit, tiiutta asia oti tadel;
lakin selivii totuus. ott ——on.
—
— Pniuo-asiain ylihallitus ott 21 p:iiä
tätä kittiin atitiiiiut filosofiait tiiaisteriJA.
B. .Litidholin’ille ltiivaii hiirjoittaa Taitipe-
reeti kaupungissa kirjapainotointa toititiiii-
mellä "Garantiföreningens tryckeri i Tam-
utersors" (Takiitis—yhdistyksen kirjapaitio
Tampereella) sekä itiaiitittistii painosta an-
taa itlos aikakautista paiiietttia aikakirjaa
Suomen kielellä iiitneltä "Tauipere".
—— iltatttatiehallitttksen kertomus wuodel-
ta 1881 oit painosta tvalttiistiiuiit. Sen
utitkaan oli:
Helsiitgiit——Häineenliniiatt—Pie-
tariii ritdaii tulot 5,729,893; markkaa
ja hoitokustannukset 3,604,753 markkaa;
jäännös siis 2,125,146 tiiarkkaa
im. 1880: 2,209,383 m.):
SJ il likoniemen-"5) i) !hiiskääsj r-"t-"
dati ttilot 307,386 itiiirkkiia ja hoitokas
taittitikset 429,459 markkaa; tappio
siis 122,073 in urkkaa (tv. 1880:
20,320 m.): ja
Tiiriin—Tatnpereen-Häuieeu-
liittiati radalla ttilot 1,197,640 mark-
kaa ja hoitokustanutikset 747.563 markkaa;
jäänniis siis 450077 ttiarkkiia tiv.
1880: 445,653 iit.)
—– !littisen oikeus suorittaa ylioppilas-
tutkitit-ta. Tähäu satikka oit kaksi suoma-
laista tiaistii totti. 1870 ja 1871 suorit-
taneet ylioppilastiitkiiitioit täkäläisessä yli-
opistossa, siiiituaiiit siihen H. M. Keisa-
riita erttyiseii lutvati. 97;. 1874 jätti
myöskin kaksi tiaista siiiiiaitlaiseit atioiiiiik-
seit, tiiittta se hylättiiii. Nyt kiitiltiii, sa-
noo Mltl" yliopiston konsistorin jo w.
1878 tehdyn esityksen johdosta tiilleen re-
skripti, jossa H. tl.lkiijestetitisa pidättää it-
selleeit oikettdeii, kuulustettuaan yliopiston
konsistorin mieltä, päätää kussakin eri
tapaitksessii, kiiti naiset aitoivat oikeutta
saada suorittaa ylioppilastutkinnon. Peri-
aatteellisesti oit siis asia wielä ratkaise-
tiiatta, ttititta käytölliseltä kannalta lienee
reskripti melkoisena iiiyöniiytyksenä siihen
suuntaan, ettii naiset saisiwat oikeuden yli-
oppilaittii harjoittiia opintoja yliopistossa.
– Sttoutalaitteu teateri antaa Wiiitu-
rissa wiimeisen näytäntönfä ensi titaaniin-
taitiii ja lähtee sitteit Pietariiti, missä oit
joka ttäytäiinöstä taattu 400 rttplaa.
(11. S.)
—— Tullilulot. Tuoutitiilli y. tii. tulli-
iviraston katitta katittettiiivat waltion suos-
tuittattilot oiotit täiitätt tpttodeii 10 etisi-
Jtialcaii .silmät loistirut, liitit ei nSltetlttinnt
leataan Blli liltioriti "jet ltiiiieii iiiineiieä rapisi
syy-tietti liilcuttilcSeSta, lean lisin eastiisi:
"IIiin tuuletan niinaa Siitä tij-tietti, litin
me liisteen-"i ylttle.esi’t leilcitteliintite."
"lili-3 raetaei 1611i ninori, "litin maietttu
Iintta siitti eillinen, letin litin on riiyennttt 8i-
tiitu" leinpiintiäit."
"luulilat ei east-anitat sannaltaan; ttiitttiit
minut, "jotlttt öttttttoirat ltxinen j,ioölcensu lteli-
lettinutiii, elisat liiiitelle !tillitti oclottttntutto-
inut,
”"Uiili, iitilc5"et nastaa?-
"’l"e olette erehtynyt"
"I’iinlcii luulet? — Fiin, "joe aliala pii-
liiiiiat tiilelteatii, itiin 39 olisi inaltiiolliSttt,
inuttu nii’etlcäu llaulelee, tiieiiliitt yunli:iin liity"
itiin tapailtaneen, ettii ltoSlca emine aniisi roi
tuntou nuorten taralla, niin tiie jntlltinnolizi
Siitii "letititte sutineet lcylcyii, rotilttlcöeinine
yintniiitiiti nuorten Siniiinjti" "ja iiiin:i ruletin-
tttn ettii ltiiii lempii Siiititt: it.elco se! "ju ei-
itiilciit liiiiiiitit lillutti, ellei"- iiiiit?””
"denna-tietti ei ole tiipii lcyeyti", rastiisi
tiaisriilctiiiiiin.
"dliii-5" ei?";
"Ientiiliileii
nettu"
ettii Siilion ei itutiet-.i ynetti-
(Jatlc.)
kuukaudelta tuottaneet yhteensä 12,107,189
in. 43 p. Sauiaua itikatta w 1881 oliivat ne
!0,597,312 in. 65 p. ja w. 1880 ]0,018,326
in. 15 p. —— Tupakkaweroa oit samaan ai-
kaaii kartttiiiitt 49,422 in. 73 p. ja 45,015
rttpl. 62 kop.
"Ekenäs 9iotisblad”” tulee, kuten
H:fors kertoo, oletitaati sen titideii sanoma-
lehden nimi, joka tulewan ivuoden alusta
ilmestyy Tatiimisaiireii kaupungissa ja jota
tulee toittiittaittaiin hra O. Reiiter, — sa-
itta mies, joka wiiitie kesäiiä kyhäsi tuon
iiiiiittion wiikitigiläisteti ohjeliitaii.
—– Sota ja koulut. Oppiiiut belgialai-
neii Leoii Dottnat on laskenut kiiinka pal-
joti Europan etewiuiittissä ivaltioissa jokai-
nen kaitsaliiineti titiiksaa soditti ja opetuksen
hywäksi. Taulii, joka oii tehty frauceissa
eli titarkoissa, oit seuraawa:
Sodalle. Kouluille.
Jtalia 9,05 0,80
Schtveizi 5,80 5,00
Tiinska 10,4l1 5,50
Sachsi 14,15 4,00
Hollanti 21,3" 3,80
Eiiglaiiti 22,25 3,75
Bayeri 14,15 3,00
Preussi 14,15 2,90
Belgia 8,10 2,75
Wiirtembergi 14,15 2,10
Jtäwalta 8,00 1,96
Raiiska 25,85 1,85
Weiiäjä 12,2:; 0,16
Suomi 4,29 1,85
— Muitu tttttisia Suomesta. Por-
itiestarinttiaali Tortiiossa. Tä-
miiii kuuti 26 p. pidetyssä porine-starin
tvaalissii, H. D:tle ttilleeti sähkosiiiioutain
tiiiikaati, sai J. G. Paawola 805 ääntä,
w.—tuotiiari E Jugmait 550 äätitä, eitti-
iiett pormestari. tv;—tuoniari K. I. Boströtn
426 ääntä, to -tuotnari G. A. Chydenius
281 ääntä iv -tuotiiari J. 3. Toppelius
246 ääiitä j. ti. e. —— Kuollut. Pii-
rilääkäri Hamittaii piirissä toht" Gus-
tatit Wilhelm Streugell oitkiitiaii
sairastetttiaati tiiuittaitiia päiiviä sitte kuol-
lttt Kotkassa. —– tliiiiiismies Taipalsaaren
ja Kleiitiit piirissä, kuivetu-sihteri A. J.
Brofeldt oit t. k. 23 p. kitollut Tai-
palsaarella 58 wuoden ikäisetiä. — T. k.
20 p. kitoli Tyrwään kiiräjillä äkisti kir-
juri Ernst Viktor Sohltitaii 55
tvtiodeii ikäisenä" — P aliiitiattotnat
kassakaapit eiwät kestäiieet koetusta
Oulttti palossa, kirjoitetaan Mbl:lle. Pa-
perit otvat monessa semmoisessa palaneet
ja ttiniitaitiat kaapit kokottiiait stilaiieetkin.
Wkaasetidnilta;
— Utisikiinvituki marrask. 27 p. 1882.
Kytäinäeit sillan asia oli iviiitte tiiors-
taina pidetyssä tvaltiiiisitiiesten kokouksessa
jälleen kästteltäwänä. Lokalait kutita, jolle
Uitsikaiipuitki oli tarjotiniit 2000 iiik. ra-
ketittttsaptia, jos se etinen 18833 tvitoden
loppua rakentaisi sillan yli Kytämäeu rau-
man, ei olltit tätä tarjoomusta tvoitiut ot-
tiia wastaan, koska silta oli Uudenkirkon
piiolella, eikii Lokalaii ktiitnalla olltit ival-
taa Uiideukirkon maalle ruweta mitään ra-
kentatiiaatt; miitta kun tämä ptitiha kiti-
tetikiti oli warsin tärkeä sii hyivä, uitti oli
kiittta luntannut 300 tiik. raha-apua sillan
rakennukseen ja sitouttiiitit laillisessa ivoi-
titassa pitämään tien mainitusta rautiiasta
Lokalan kirkolle sekti siiostutitit puolestansa
siihen, että se ktitita, joka sillan ottaa ra-
keittaakseitsa saa kantaa jokaiselta sillan yli
kulkemalta joiikttti pietien siltiiiveron, jottii
saataisiin siltaiparosta sillan woimassa pi-
tämistä tvarteii tulewina aikoina. Myöe-
kin ilmoitti Lokalan kuunanhallitus, että
Taiwassaloukiit kutita, kuten pöytäkirjan
ote iiäytti, oli luwannut 200 mk. riiken-
niis-apua sekä ehdotteli, että Uiideukiiupun-
iiiii tvaltuitsto käätityisi uudenkirkon kuti-
itiiti puoleen siiitiallii tarjoomuksella, iiiinkä
se oli tehnyt .Lokalati ktitiitiille. Tätä wiit;
tausta päättikiii tvaltuitsto iioiidattiia, sa"
tiiassa peräyttäen eittiseit pi’iätöksensä, kos-
keina aikaa, joiika ktiliiessa tiilitili wal-
uitiksi saatawa. .ikirjoitus asiasta ttilee
piakkoin lähetettäwäksi lliidetikirkoit kuunal-
lishallitukselle, itiin tiiy’os kopiot kaikistii
asiaa kosketuista asiakirjoista. Koska tar-
joutumista riiketitiiitiaati iiiatiiittua siltait
itiäheiitmästäkiii kiiitt 2."t(i("l iiik. kuuluit
ttseiiit yksityisen henkisini jo telineiti, jotta
siis apurahoistakin jiiäitee jakit satti siti.
ivitstiiisiiii tarpeisin ja kitti toittioa titoi-
da-iu, että lupa on siiatiiiva siltawertiii
kiititaittiseeit iitatkttstatiiaisilta, josta, kuten
esitit Wistaii siltarahaston pikainett rikas-
tuinineit Paimiossa todistaa, werrattain
lyhyessä ajassa woi karttua melkoisia raha-
itiääriä, uiin saanee pitää marinana, että
asia wihdoinkin saadaan saatetuksi hyivään
päätökseeu, joko sitte Uusikirkkolaiset, oiwal-
tiien oittiin etitiisa, itse ottatvat työn teh-
däkseiisä, taikka niyiintäen sen raketttaitiiseti,
tekewät muille kunnille taikka myös yksi-
tyisille henkilöille tämän mahdolliseksi.
Kauputtki ilttiait laillista itieno-
ja tulo-armiaita on Uttsikaupuuki ol-
liit: Maistraatti ei suosttttiitt tekeniään tä-
män tvttotiseeii kulunkiarwiohoii muutamia
!valtuuston päättäittiä tiiuutoksia. Wal-
tiitisto walitti kiiivernööriin, josta päätös
(ivaltiittstoii hyitiäksi) nyt yhdeiiiiellätoista
tuniiilla wihdoinkin saapui waltuustolle
Hywässä toiwossa saiidaati siis elää, että
jos asianomaiset nyt otvat aika sukkelat
toimissaan, itiin 1882 wuoden uieno- ja
tiilo-arivio saadaaii ivahivistetuksi ainakin
alkuivuotta — 1883.
Miiista ivaltuiistoii wiiiite kokouksee-
sa käsiteltäivistä asioista mainittakoon:
Luotsiivatthus M. Sjöholtit’iii pyyntö
saada tapporahoja sudesta, jonka hän ker-
too löydetyii kaupungin maalta samoilta
paikoilta, missä wiime talwena häitellä oli
olltit myrkysyöttejä, iittitta kun mainitusta
eläivästä ei kuiilti olleen löydettäissä jäl-
jellä iiittuta, ktiiii litut ja tvähä häiitäkar-
ivoja eikä mitään takeita ollut, ettei tämä
otus ole ehkäpä ittokoitiaa Raumalaista
karhun rotua, niin tvaltuitsto ei tvoiitut
suostua S:tt pyyntööit, eittienkiiiit S. to-
detiiniikiiiseksikin näyttää, että otus oli hä-
iieii katittansa hengeltä päässyt stisi. —— Wal-
linniäeu raiviittola-yhtiön pyyntöä iva?-
tiiati saada anniskella ruokkaryyppyjä iv.
1883 ja 1884 ei olltit mitään tiiuistiitet
taivaa. Kauppaneuwos Lindblotn’in ivali-
tuksen johdosta 1881 wuoden kunnallis-
weroituksesta (63 mk.) annettiin ipaadittu
selitys ttiaaherran tvirastoiIe. Kantsankir-
jaston ja lukusalin säi’intö-ehdotttkset luet-
tiin ja pantiin pöydälle etisi kokoukseksi.
Maistraatille päätettiin ilittoittaa, kutka
waltuusitiiehet witoronsa inukaan otvat oi-
keutetttt ivaltiiusiitiestoimesta nyt pääse-
iiiääti ittiipaiksi ja pyytää toimittamaan
uusien jäseitieii waalia. Poriiuestariu eh-
dotus että wiitiaiverorahasto ttitiiitettaisiin
titativaishaito-johtokunnan halliiinosta raha-
kammarin hoidettawaksi lykättiiii tvaltitista-
ipaaii witliokuiitaaii. K.
— Mitä waiwaishoito tuoksua. Wah-
dvlta kirjoittaa uieille —n—a: Täallä
kuoli 20 päiwä tätä kuuta eräs riiotiiivai-
ivaineu, lähi seurakunnissakin tiitittettu ni-
titkseii apua 16 tvtiottii, tätä eitiieti kitol-
leeit tniehetisä kanssa, laskukirjain ttitikaatt
yhteen jolähes 30 tvttotta. Tälläajalla oii hän
kiiliittiiiiut ktiiiiiait ivaiivaiswaroista: 60
tynityriä 8 kappaa rukiita ja 943 markkaa
14 peitiiiä rahaa, yhteensä, rahaksi lasket-
tiina 20 stii. jälkeen tynnyri, 2148 siit. y.
iti. Nätti siiittiiia kyllä yhdelle perheelle ja
tiäiii wähässä kiititiassa.
—— Tiiaskiu stisiti Loimaalla" Wiime
wiikolla ajoi kolttie sutta erästä taloit isän-
tää Koeti perästä takaa hänen iitatkttstiies-
saan kotio kirkolta. Hätiellä sattui ole-
itiaait tulitikkuja taskitssaaii, joita sytytteli
ja heitteli takaansa itiaantielle, joteti siis
pääsi ineiieiiiääii iliiiati pahempia settra-
tiksia.
— Kausakoiilii. Myuäuiäellä aijotaan
eitsi syksystä panua kiinsiikoiilti tyttöjä ivar-
teii toittieeit. 8;)iiotieuksia oit sitä tvarteii
jo olltit lahes 10 ivitotta ivaliiiistta ja ival-
tioiipiia siiiiiati werrait aikiia ltiivattu, waikk’-
e aikoiiiiiksistit ole astuttu toititiin. Hiio-
tieet, sotkit sijaitsemat aiwan poikiikotiliiii
rinnalla, oiotit jo etttiättäiieet jotitita rap-
piotilaan, tiiutta iiiitteii parantautista pää-
tettiin johtokitiitiatt kokottksessii t. k. 16 p:itä
idii. L.)
—– !lkkeisänhiikkaus isossii määrässä ta-
pahtuit iiykyään ttivtiissii kunnissa Alasa-
takuuiiati kih"iikuutaa, erittäinkiii niissa
nietsissä, missä "iiphäjärwen järipeä ivoi-
diiiiii käyttää kiilettisipäyläitä. Niiii owat
wiisi tilattotiiistajiiii Hoitkilahdeii kappelissa
myyneet sutiriii ittetsäii osuuksiaan .tkauttuan
ruukin omistajalle, hra :llhlstrtiiu’ille Piiiu
sahataan sittemmin joko .ikiiitttualla tahi
tkiitiitissiiiirellii. Tiilonpojat eiwät huoleh-
di nielsiin uudesta kasitiiiiitisesta: sienien-
puitakaaii ei edes ittetsääii jätetä Tule-
uutisuus oit iiäyttäivä mikä tästä setiraa.
iS. T.t
— Wapitaehtoineu valokunta, joiika ko-
iitetitokielenä oit stioiiti oit päätetty tämän
kiinti 2l; p:itä perustaa Forsassii. Noin
kymmenen wuotta sitte perustettu palokuit-
ta, ruotsi opetuskielenä, raukesi siellä sikseen.
Niin kertoo A:lehti
R.
liinamaalta.
!tapelten tiiustellen tila iiäyttää
alenen, leitten sanotutta, !tilitin entree. itki-
nieteiiliuiita, jolta. nyleyiiiiajoltte.a littllituetu,
ei ole "otttanut suututtaisit arttoa. ITun 89
ettei lierraii tänä eylceyiiii astui vaasikunnan
eteen "ja selitti olijelmttnea, itiin tuli eon
osauni enemmän pillclcua "ju nauriin lcuin jn-
itiietuatti je, myötiituntoieuuttu. illatta liiii-
tenltetttn ei ole mitään yritystä telity eon
nuliiatitatieelcei, "ja siilien ott eyypö.ä itee
eauelcunnttn Suuri eripuraisuus. llililckiän
puolue ei ole ltyllilcSi iulii-ii eitti teleemiiän
"jet yielä yiilietniniit oma-puolueista miniete-
rilcunttta lceiaitsttttmaen. Uylcyinen eäueutin—
ta on lculcistanut neet-tatuitta ministerikunnan
lcain eltlcä "jolta muu eitti eniien, miitta leo-
lcemulcSeStattn ylisontia anttia se nylcyieen
ollet raulit-tees. 86 ei lcuitenlcititn ole teilie-
tulteenu, että eri puolueet oliesi/ett itsiltää-
lciiiin sopineet lceSlcenänSä, "ttaa itiiileit ites-
lcunlcia lieilcleouiieettt. )itiin olleti, oit itee
eäti.elcannetnlcin aimo alentunut alentumistaan.
’kiitti on lisäitityit uyliyäiiii eänetejalcamai"ieen
tapahtunut ääaeötyö. 0li lcyaymye piepojen
palleoista. llttllituS eltäoitti ne ii. li. leon-
lcorileitttiii multaan, mutta äärimmäieen piio-
lueen eliäoitulceeötu ytiltentiettiiii tie ei"ityi8il—
tii, yiilientmin suosituilta piepoilta. Ui-iin
oli elilioitetuete. pallilcuetimmttettt saatu liittos
puoleti miljoonan marlitta elitistit, muttu liitu
nyt lopalcei niineet-ettii" leolta täintiii säästöu
jätttimieeetä pois pallelca-uryioeta, tulilcin
pätitälcöelcei, ettii pelletit oliyat niitettiin-"iit
etttiSelliiiin. ’kalleisesta epiir-’iieyyäeetti ju
ristiriitaiöiiucleetet oit ecluSlcunta §aunut letit"-
ejii yielti enemmän pillclcau "ju ltalielieimietu
leuiit eitti ennen initiiSterilcuitte. —— liniitten
liiilriöiciea lisi-ilesi tulee tiyt syntynyt epä-
lttotte.inue yaltioit ralitt-ei.Siuiti tilattu. ’kä-
lttiii eeti ott Se ollut taeaiutltajeen hallitult-
Sen !oietayin puoli. ’keiliäit tieti on eeroja
eäliennetty unosittain, mutta leititenlcin iit-"t-
rettöiniii euminia liitytetty" 80tut"iiru3talt3tin,
yleiSiit talliin, leauluiitjtt "ju etenlcia linnea-
lcoulailtin y. m. Islyt on epiiilylceiä synty-
nyt, leityneelcö luutuuli eäeepäinlcin niene-
tellä namein, tiena "jolta täytyy" maatoe tit-
palttuei. — 7epaayaltai3eit ltallttalceen tiilie-
niieliet toistorut tietysti, ettii. leunaan luottu-
tnuS nyliyieeen liallitulceeen rupee !torju-
uittan, "s:t lsoitttiyttt itee noittaa enemmän
uletu; etenlcin oriit leuainlcaallieet yiintejeinö
nilsaina olleet täysiseii toimieee"
Kirie anusta.
Ktnvernööriii wiimeinen wuosikertontus.
Aurassa oli pari wiikkoa sitte kerrottu
Tiiruit kilivernöörin iviiitie wuosikertoinuk-
sessaaii tekeiiiät ehdoitukset hallitukselle lää-
ttiii olojen parantamiseksi. Koska nämät
oivat laadultaan sangen merkillisiä, en iiii-
tiäkääit sitata olla näitä huomauttamatta.
Seitseiuästä ehdoituksesta koskitviisi läättin
koultija. Kutvernööri iiäyttää siis hänkiit
kääntäiteeit päähiioiitionsa koulu-oloihin,
jotka tätä nykyä oivat olleet tärkeititpäiiä
kysyitiyksenä kaikkialla ja paljo meluaja
uudistuspuuhia synnyttäneet. Eipä soivi-
kaan ihinetellä, että lääniti esimieskin pa-
nee mielipiteensä waa’alle paitiatiiaait, itiin-
kä woiwat" Jkäivä waan, että hänkään
ei ole htioiiiaitntit todellisia tarpeita, waan
liikkuu joteiikiii pintapuolisesti tällä allitila.
Häii ei iiaivistiikkiiaii, että suomea puhti-
ivalla kiitisalla olisi ttiiiikääiilaisia tarpeita
oppikoultijeii suhteen ja että juuri näiden
puolesta täälläkin oii paljon ponnisteltu,
jottii aikii olisi elidoitellti yksityisten perus-
taiiiiit kotiltit waltion htiostaait olettamiksi,
ttiiii että mielet wihdoinkin pääsisiwät iviih-
tyntään. Sitä wastoin oit hän hiioitian-
iitit stiiiriii puutteita —— Ahiveuan-
tii ii ii ii oppikoulujen suhteen. Eiisiksikin
oit muka Maarianhaminan ala-alkeiskoulu
tiitiittettiiiva kolttiiliiokkaiseksi, "jortit tie op-
pilaat jotka tahtoivat liikaansa jatkaa, olisi-
iviit tilaisuudessa tekeinääii sitä T.urtiit iital-
tiolyseossa" Mikä tiiiitäii ehdoituksen on
aikiiaii saaititt, oit ivaikea yttiiitärtää. Maa-
riiiiihaiitinan kotilti on, ttäet, piisiniyt eti-
tisellään, kiin iiseiiniii.it tiititit iilit-alkeiskou-
litt uinutettiin realikoiiluiksi. Täiiiiinoä täh-
dcii oivatkin sett oppikurssit juurittiin laa-
diitit, että tästä koulusta sopii sinirastaan
siirryit lyseoon. Ettii kuivernliöri kumuun-
kin waatii tämän koiiliiu tituiittaiiiista sel-
laiseksi koitlttksi, jommoista ei meidän maas-
sa wielä ole olltit olemassa, todistiiii siis,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
