Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
että hän joko ei ole ollenkaan ottanut tie-
toja entisten ala-alkeiskoulujen oloista taik-
ka että hänen mielessään kumittelemat nuo
kolmiluokkaiset pohjakoulut, joita liberaali-
nen puolue itiin hartaasti halusi, tniitta
jotka eiwät saawuttaneet siiiirirtthtiitaait
hywäksymistä eikä t:työskään kansallismie-
lisien mielisuosiota. Ne siis ainakitt was-
taiseksi omat mahdottomat, tnutta kuwer-
nööri kumminkin wuotta sen jälkeen kuitt
keisari mattaistuin-puheessaan waltiopäiwil-
lä ne jyrkästi kumosi. taas tiiirä näyttää
ehdoittawan. "Todellakin sangen omituisia.
— Toinen ehdoitus on, että Maariatiha"
niinassa pitä "sperustettantatt ainakin kak-
siluokkaineit "7; ""skoulu, "jotta korkeattiittaii
siwistyksen tärwe Ahwenanmaan naispuo-
lisissa asukkaissa tyydytettäisiiit." Tästä
koulusta muistuttaa kuwernööri, että häit
jo edellisessäkin tituosikertoittuksessa ott sa;
maa rohjennut ehdoittaa. Tätnä siis ttäyt
tää olewati oikein hänen titteli-tuumiansa.
Sittenkäätt eit woi auttaa, että tämä
ehdoitiis minusta näyttää kaipaaman kaik-
kea järjellistä perustusta. Tähän asti on
aina ruotsinmielisten puolelta saariiattit,
että kansakoulut owat kylläiset talonpoikain
lapsille ja ettei heitä pidä hotikntella oppi-
kouluihin, koska senkautta wieraaittnmat
sääty—oloistaan ja ttiiewat kelpaamattomiksi
edustoittaan sekä ylhäiseitttitän että alhai-
setnttiatt säädyn siwistysmuotoa. Tiitii mie-
lipidettä mastaan oit kuwernööri nähtäwäs-
ti tahtonut panna jyrkitntnän mastolauseen-
sa. Päiwäu selwä ott, näet, että kolme-,
neljäkyuimentä säätyläisperhettä Ahmenan-
maalla ei iooi,waikka olisiwat kaikki hy-
win lapsikkaita —— hankkia kylläksii oppilai-
ta kouluun, maan että pää-osa oppilaista
tulisi oleinaan talonpoikaiskodeista lähte-
neitä. Miitta näinkin olleu olisi todella-
kin hymin kuunnallista, jos waltio tähäii
aikaati, solloin sett kiistantatttat naiskoulut
owat niin harwassa, ottaisi perustaaksensa
yhdeit Ahwenanmaan saarille, ioideti koko
asukasmäärä tekee noitt 20,000 hcnkeä,
waikkit näillä oit helppo pääsetniiieii Tiir-
kuun, jossa naiskouluja kylläitien titiiärä
on olemassa. Kesällä kulkee milt’ei jok’ai-
noa päiwä höyrylaimoja joko Ahtyenan-
maalta taikka sett kautta Tiirkunn ja aika,
jonka suurimpiakin tttutkia tetemä laitpa
wiipyy tiellä, ei nouse yli 12 ttinttiti.
Yksin se woisi tämän koulun tarpeellisiiitt-
ta puolustaa, jos kuwernööri haluaisi antaa
tukea sille Ahwenantnaalaisissa hywinkin
yleisesti wallitsewalle iiiielipiteelle, että he
muodostamat jonkinmoisen waltion titalti-
ossa. Ahmenanmalaiiieit, ttäet, tamalli"
sesti aina kertoo lähtemättsä Suoineeti, kiiti
hän saariltansa pyrkii itäänpäiit ja utah-
taapa tämä tuittte olla hywinkin multaniini,
koska minulle ott kerrottu, että äskettäitt
sinne tnuiittanut wirkattties tittipisttoitta-
lainen sytinyltään — w i r aliise sii pti-
huit Suomesta iyastakohtatia Ahmenan-
maalle — marinaaiikiti ensiittniäitien wir-
kakirja sitä laattia. Eii kntninittkaatt usko,
että kuwernööri tätä mielipidettä kannattaa,
jonkatähdeti en myöskään yiiiiiiärrä hänen
uudistettua muistutustansa Maariaithaini-
nan naiskoulut! tarpeellisuudesta. Eimätiä
sitä Aliwenaumaalaiset itsekääu wielä ole
huotnanneet. Kaikilla maltiopäimillä oii
ollut sieltä edusmies, joka olisi saattanut
tuoda esiin senkit! tarpeen, jos semmoista
oli olemassa. Eikä tuo walpas kirjoittaja
"Äbo Underrättelser"issä, herra U. G:kaan
ole sitä puutetta huotttanitttt, tiuiikka hän
kyllä ott hartaasti Ahmenanmaan tarpeita
ilmi tuonut.
"Paitsi kouluseikkoja on kuwernööri esit-
tänyt ainoastaan kaksi kohtaa parattiietta-
waksi. Ja nätiiätkiii seikat owat hywin
wähäpätöisiä. Toinen koskee kahdensadan
tuhattitett markan rahalainan antamista
Porin kaupiitigille, jotta tämä jaksaisi ra-
kentaa kiinteiin silloin Kokemäeti joett yli
—— tätä ehdoitusta minä eit pysty armos’-
teletnaan — toinen taas että majoituskus-
tannukset jaettaisiiii tasaisenunin kititt tähän
asti, ja että waltio ottaisi osaa näihin kiis-
tantttiksiin. Näyttää siltä kitin kuwernööri
olisi utthottaniit, ettii tämä parannus jo
oli tehty, ennenkuin kiititernööriti wuosiker-
toinus ilmaantiiikaait. Io wiime taitutti-
kuitn 18:na ilmestyi, näet,keisarillitteit ase-
tus, joka 1 §:ssänsä ittäärää, että "rau-
han-aikana korivataan kiistait-
nukset kortteeriti hatikkiitiises-
ta Siiottien sotatyäelle ja Siio-
men sotilaslaitoksille Suottteit
sotilasivarastosta, sekä We-
"näjän sotamäelle ja Wenäjäit
sotilaslaitoksille Waltakun-
nan rahastosta Keisarikun-
n a sta.”’ — Enemtnän kuin puoli mitottak)
tämän asetitksen ilmaantumisen perästä
pyytää kuwernööri wielä tätä sainaa. To-
dellakin selittämätöntä!
"Minä eit tietysti ensinkääit" otaksu, että
kuwernööri itse olisi kirjoittanut tämän
tuuosikertotnukien, koska hywin tunnett, että
tämä toiini tätä nykyä on uskottu läättiit-
kirjuriti huostaan, jonka miran toittiiin se
laillisesti kuuluu. Wiimeiiien wuosikerto-
itttis onkin itiin elämä kuwaus itykyisett
wiranhoitajan mielipiteistä, että kysymättä-
kiti tekiän tuntisi. Miitta kiiti kuwernööri
kerran panee ititnensä !vuosikertomuksen al:
le, niin hänen tietysti ttilee ottaa tieto,
mitä siinä kirjoitetaan, ja siitä wastata.
Hänen oikeutensa ja welwollisiiiitensa on
myöskin ittäärätä, iititkä toimoiittikset omat
siinä esiin pantawat eikä tietysti inikääit
estä häntä itseä näitä kirjoittamasta, jos,
hän wattit haluaa. Luonnollista onkitt, et-
tä kuwernööri, joka walmoo esitttiehenä lää–
ttin oloja, hywin saattaa huomata puutteet"
ja majamaisuudet niissä ja hänen mielipi-
teensä saattaisi myöskin utahtawasii mai-"
kiittaa hallituksen päätöksiin näiden suhteett.
Tokko wiiitteisenkin wuosikertomiikseii kaikki
ehdoitukset owat oittatisa wahwistamaan
Turun kiitvernöörin lausuntoin painoa ja",
pontta, sitä ei itiene "arenteeraamaaii".
Kärki.
”) Selitykscksi lisääti, että kiimerttööriti wuo-
sikertoniulseii oit tvainiistniniitett toastit lokakuun 1
p:ksi seuraamatta muotitta. Settpätähdett muoden
1881 kertomus tulikiii ilmi wasta tänä syksyn ä.
-I
Kaikettlaista.
Kekseliäisykjliä.
tio ja "rehtori" oit rehtyöri, arweli Dolo-
reus, teki konrektor"sattasta (= apulais-
rehtori-sattasta) kartiorehtyöritt.
Sttouien Pankki Marraak. 18 p,
Wailito- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7p ...... 251: — 243: – 100:lta r.
Loittoo 90 p ..... 25: 17 25 – puti-ta st.
"Varisi 90 p. . 99: 30 98 10
santtuni iia p. . 123; 20 !22 50 "
tiinfterdatit ..... 207: 50 206; —j 100""
Tukholitta 3 v.. . . . 13l4: 3 138: 40
Waknitttts-osakeyhtiö
K a l e w a
Helsingisjä
antaa hengeti-makuutuksia elin-ajaksi ja niäärätylsi
ajaksi, sekä jälkeenelo-koroi! ja ivarustiis-wakutttitksia.
Haketiinslippuja sekä asiaati kuuluwia tarpeellisia tie-
toja antaa allekirjoittanut G. W. Sundwik.
Yhtiön asioitsija Naaiitalissa,
jossa tawataan tiillihuotiella. ;
Pohioismatdett Oiakepaiikkt
.sianpitoa ja Teollistintia warten
Turnn Osaoto
wastaanottaa rahoja talletns-tilille:
6 kuukatidett irtisanomisella 4 "½. korolla,
4 31"; 0/0 " ,
2 " " 3 (7" "
sekä ttiaksaa rahoista joka-aikaisella tilillä 2 77".
Turussa, 20 p. Tatiintik. 1882.
710701; 19038131408.
" "
/(siittimen karipunk-"teit Palowaknn-
Ferd. Frenekell.
Tätnän wuoden witokrati koonti tiinasta katt-
- pungin piirin sisä- ja ulkopuolella sekä
peltoweron koonti toimitetaan rahatoitttikoitttoo-
rissa tuorstaina 14 ja perjantaina 1:"- p. kultimaa
Ioitlukuuta kello 10-1 piiimällä, jostti asianoinai-
sille täteti iltttoitetaati. Turuu kaupungin rahatoi-
ttiikaiitari Marraskiiun 27 p. 1882.
Rahatoititikatuariu puolesta:
F Westerlittii.
Yllaanatitaitia tulematt Iouliiknnit 11 p. k:lo 9
" e.pp. ja 7; jpp. iitiiydiiän kauppias A. B.
Jiordiors’itt talossa 93:o 12 .tiauppaittiehetikaduit
idarrella jtilkisella huutokaupalla katinpa-tattiarotta
ttitnittäin: werkosa, kattuneja, tylliä ja serttittiä,
willa- ja serttini-liinoja, tititkatuntis-kapineita, laseja
ja porslineja, talwilakkeja, rahakukkaroja, nappeja,
lankaa, piippuja, pititiejii, kutitittikalosseja, ryntejii,
siirtomaa" ja lyhyttä tamaraa, huonekaluja, liina-
ja sänky-iiiaatteita sekä talouskapineita y; iit. Ti.i-
riitt huutokanppakatttarista Marraskuiin 28 p. 1882.
C. A; Liitdgren.
LLapaaehtoisella huutokaupalla ioka tiistaitta Iou-
lukituit 12 p:ttä kello 12 päiwällä toimitetaan
paikalla, myydään Putolan 1 iitattt. yksinäis-rust-
"Kon" on siiottteksi kar-,
holli Halikoti pitäjässä, edullisilla ehdoilla. Mttata
oit tiialla kaikkiaan 520 tiialaa, joskit 173 tiialaa
veito" ja niittumaata, ttoitt 15() tiialaa kuotta-
ittaaksi sopimiin sekä loppuniiiärä iitetsäii. Kaksi-
jaksoiseeti peltooti kyltvetään wuosittain 1 tn. tiisu-
ja, 18 tn. rukiita, 2 ttt. ohria, 1!".2 ttt. heriteitä,
15 tii. peruttia ja niko-tiioihin 2i) ttt. kauroja.
Tilalla saattaa elättää 4 hentosta, 2 härkää, 2i) leh-
tiiää, 20 lammasta ja nuorta-karjaa. Hitoneukset
otvat kelpo—kuttuossa ja elukkain laidutt tyydyttäwä.
Tilalle pääsee ostaja heti kiiiti irtain omaisuus eh-
ditäätt ntyytnääti, joka tapahtuu santana ja seuraa-
wina päitvinä. Tarketttpia tietosii aittaa allekirjoit-
tasa luonaati. Halikko, Marrask. 28 p:ttä 1882.
Gust Ad. Lindetöf.
Toripaikl’aitt kuutiokauppa.
Julkiiella huutokaupalla, joka toittiitetaati ent-
Senrahiioneeti suuressa salissa keskiwiikkona
tulewan Joulukuun 13 p. kello l pisiin-illa ttilee
rahatoitnikatitariit edessii tarjottumatsi tutiokralle
tulemaksi wuodeksi seitseuiäitkyititnetttiikaksi 172)
Aleksaiiteritt torilla nterkittya paikkaa kau-
pustetulle- ja wiilikaupalle tehda-2, kiisityöläis- ja
käsityö-tuotteilla sekä iittiiille rihkamalle, sekä tiiviis-
kiit iitaattiies-tuotteille; ja iltttoitetaait haluamien
tiedoksi, ettii Maistraatti itiutiit tiinassa ott määrän-
.tit)t, ettii kaupustelua ia ivälikaitppaa muulla kiiiit
maamies-tuotteilla ei saa harjoittaa ttiunlla taivalla
.luin niyytnälöissä tahi iiiaittitiiissa paikoissa: että
"päittiii tahi tiiuita laitoksia, joita ttiyytäeslä käyte-
tään, pitää oleman siitvoti ja koittean näköisiä sekä
.tulee pöytiett olla tehdyt höylätyistä, hywin toi-
siitisa liitetyistä laudoista ja maalatut harmaalla
ölijärillä, jota paitsi katon, jota pöydällä käyte-
tääti pitää olla tehdytt eheästä ja puhtaasta kiitt-
"kaasta, kaikki uhalla että patisilla, jollei ittuistu-
Stusta tiititätt itiääräyksett seuramaisesta heti nouda"
;" teta, on oikeus !tiiuitta mutkitta poistaa ttiituitkaltaiset
esitteet sekä että kaikki pöydat ja tiinut laitok-
set ja taivartit pitää, titit päituän kauppa ott
loppunut, heti wiet-iinan pois kutiterttöörin
uiäätääittätt kahdenkytitntenen inat-kati saton ithalla
ja iihallii että poliisi itiuittett toimittaa ne pois
ottiistasiiii kustannuksella. Muut ehdot iltiioitetaatt
haiuaiville huutokauppatilassa" Turiitt kaupungin
"rahatonnikamari Miirraskntiti 27 p. 1882.
! Rithatoiniikaittarin puolesta:
" F.Westerliiiis
Jolstt Littdstriitit.
§ Nkyytäwänä.
§ "YUITaktortiiiieja seliä
; Oljgpninettnja katiinsa
i
Geortj Nieks’itt tapettipuodissa, Linnankatu N:o 9.
Ialkineita
K. O. Koskisella.
Iso Hätneettkatti 30.
§- , l , 0,
.
brilaan
itiiyydään 1 hetyotteti rattaineen, siloitieett, 1 lehtiiä
Jsekä 1 jahtikoira, kuulumat raivitttolanpitäjä Selitti
"Engivall’in kottiin-ssipesiiätt. Hetvotten ja lehiitä
omitt ttälitämiiiä §liinas-.iloit talossa sekä koira herra
"Etigivall’illa Wenäjäu kirkkokatti N:o 5. Sopimus
ott tehtäwä allekirjoittaneen, konkursin iiskotitti ttiie-
heit kanssa. O § c a r H e r t z iit a n.
;§j8alkoista ikkunalasia Skinnar-
;" titik’iu ja puolimalloista sa-
Smaa Bergau tehtaan hywin titit-
nettnja teoksia,
Peililasia,
, Lasiuleikkaajatiaiitatitteja
myypi Ioli. Westling.
"eiliset-tter JIaethsoiiiillit,
uudessakaupungissa.
ilyt titllntt:
Miitstia ja märillisiä leninki-aineita,
Littoistett tyerkoja,
Dohwelia,
Trikoita, y. iit. y. iii.,
halmoilla hinnoilla
Wertter Jacobssoti’illa,
klitdessalaupungissa.
; monenlaisia
?
i
;
l
I:tua keski-suurta sey-kalaa,
Okorjan silliä,
I:tna ja 2:dit itistijaiihoja,
’Nemskitt steariitti-kyiittilöitä,
BSenäjän pesti-saipuaa, y. iti.
joukottain ja mähittäin
Akertter Jacobsson’illa,
uudessakaupungissa.
FJärejä koteloissa kotiwiirjäystä
" warten, suottien" ja rnotsiit-
skielisellä käytäntöosoikteella.
Siitenkntt näitä tvärejii, joita suuren ettitisa siti)-
teett pidetään korkeassa orivossa, enemmin ott alettu
käyttiitnään, iin aittiaaii karttittya menekki tyiekotel-
liit ttionettlaisiitt miiiireiitäiniskeinoihin, jonka wiioksi
pidätnnte seit edeskinpäiu parhaatnpatia turmatiain-
ine uudelleen htioinatittaa, että jokainen meillä
ostettu kotelo on molemmalla syrjällä warustetut
meidän nimimerkillä
C. ON; Otto -L C:o
Helsingisfä.
Halutaan ostaa;
Kuten edellisinäkin witositta ostaa
Rukiika, (riihessä knimattnja),
Kauroja, "
Kuminoita, „
Pellawait-siemeniä ja
Apiinn-sienteniä
korkeititpaaii käypä-hiittaan
P. A. Swiberg.
Jlinoitnksia;
Koron- ja Pääoman-
"ivalmistuslaitokfen koitt-
tori, Läntitien Ratitakakii 7, on aivoittua
kaikkina arkipiiiwinä ja erittäiti talletuksia
marten keskiwiikloisin k:lo 4——7 j,pp.
§);;i1loja wastaan otttaa kehrattämäksi sekä tri-
"" kojen ja iverkojeit kuiotttisia
Wärjäri I. Lintnelk,
Salon kauppalassa.
0? ’ "
himoitus.
Asioita kaikesta laaditsta toiittittaa joit-
ttiisasti ja hnokealla iitaksolla
Osoite: P. Jiirwa.
P. Jnrwa
Helsinki.
Päiwäliista.
Tänääii: Posti lähtee Ewooti, Jytiiäskylään,
Miittstialaau, Padasjoelle ja Sortamalaan
I"-3";1; Naaittaliiit i; e. p"p,; Poriitt,Uiiteeii-;
kaupunkiin, :lkauttialle ja Saloon ii j. p.p.
Huoittett ii tia: iselosti lähtee Alatiiuiidelle, Po-
riitt, Hantiitaatt, Kajaiiaan, Kotkaan, Jisal;
ttieett, Ouliiuctt, Toritiooti, Miikeliin ja Kuo-
pioott k:lo !4; v.
Sun ii tt ntaiita: Posii lähtee Orimattilaan,
Sotiierooit ja Wihtiiit k. "7.21 p; M-tarian-
hantinaan k. 8 i. nii
Maanantaina: iskosti lähtee "sinttiin-ian, (dei-
nolaati, Itniiäskylääu, illiiistialaan, .ii-opi-
ooit, Lomiisaan, Rautalannttelle ja Mikkeliin
k, 1.21 p; Poriin, Uuteetikaupunkiiit ja Rait-
ntaalle kl. 8 j. pp.
Pappien wastaanottoajat.
K:lo 9—11 e.pp. pastorinkanslia, Wetiäj. kiikkok. 1,
aivoittua.
K;lo 8—10 e.pp. toisett sii kolinaunen kappalaisen
wastaanotto-aika.
K:lo 10–—12 e.pp. eitsiiutitäisett kitppalaiseit mastaan-
otto-aika.
Kattpitngin lääkärien mustannutta-ajat.
E. Bousdorff soka pyhättöttiänä päiwänä k:lo
il1"?;—11 e.pp. (sunnuntaisin k:lo 12—11
sekä ittaaiiatttai, keskiwiikko ja perjantai
k:lo 3!;;—4!,; i.pp.
B. G. Haljl k:lo !.Jll—"!.”";11 epp. ja 4——6 i.pp.
5. SirfSit k:lo 9–Ii) e.pp, ja k:lo 4—""i j.pp.
(sunnuntaisin ja jiihlapäityinä tss-10
epii-)
N, Paqwaliti k:lo 9——1;."",11 epii. sekä titaa-
natit., tuorst. ja laitatit. k:lo !,.J-")—!§6
j.pp.
K. Kytiberg k:lo !,—."";9—!."”;11 e.pp. ja k:lo 4
—,"") j.pp. (hunnuttaisin ja juhlapäiminä
k:lo !"-.”";l)—"!;;11 e.pps
E. Jndrettius k:lo li—10 e.pp. ja 4—5 j-Pp.
G. voit Essett k:lo 9—11 e.pp. ja 4—5 j.pp.
ipyhäpäitvinä ainoastaan epp.s.
W. af Ursiti k:lo 8—10 e.pp. ja 4—–5 j.pp. kaik-
kitta arkipäimiuä.
K:lo 12 p:llä käy lääkäri lääiiinsairashiiotieessit,
jottkatähdett tie sairaat, jotka ilitioitetaan
sisääti otettaiyiksi, silloiii iooiwat saada
asiatisa parettuniit ajetuksi, kuin tiiuina
aikoina. Onttettotituitdeti tapauksia
wastaanotetaan kaikkina aikoina muoro-
kaudesta.
K:lo 11—12 p:llä saamat läättitt sairashuoneesen
otettiijett sairasten otttaiset kiiydä heitä
katsoiiiassit.
K:lo 10—12 e pp. Sää stiipattkitt konttori aivoitt-
ua tuastekii"jaitt jättättiistä marten.
K:lo 11–12 epp. .kiantoja ja suorituksia toimitetaan
tii oiitio kap itu l i it hallussa oietuista
rahastoista tuomiokapitulin mirka-
huurteissa.
K.
Titoiniokirkkoott päästäätt mahtimestari M.
Ahlströtn’in katitta, (hei-tiimin katit 1;;, sekä
juhlasaliin iiiahtitnestari J. G. Miiuitisen
katitta, Jtäitteti Raiitakatii 2.
Mo.kkusttijajiina
lähtee joka päititä -Turusta Taiiiiiereelle, -Liäitieett-
lititiaati ja Helsitikiin k:lo 12 ja 35 tiiitt. j.
p" p. ju
tulee joka päiwä näistä paikoista k:lo 6 ja 30
itiiti. j. p. p.
Tawaeajtina
lähtee joka itiaattaittai, keskiunikko ja perjantai
Tiiriistit Tampereelle, Hätneettlittuaan ja Hel-
sinkiitt k:lo 2 ja 35 itiitt. j. p. p.
ttilee näistä sinikoista joka stitttiitiitai, keskiwiikko
ja perjantai k:lit 12 ja 10 iititi. j. p. p. (Ajau-
ttiäärät antni kelloti mukaani.
töostikontkoori annssa " " "
wastaanottaa kirieitä ja paketteja joka arkipäi-
ivä k:lo ii—1 e. p. p. ja 4—8 j. p. p. sun-
ntiiitai- ja pyhäpäimittä k:lo li—1"." e. p. p.
9"! e. p p. ja 4—8 j. p. p. Stitiniiutai-
ja pyhäpäityitiä k:lo l1—11 e. p. p. ja k:lo 7—
8 j.p.p. Wakuntetut ja assiireeratiit kirjeet ja
paketit oiotit jätettämät etitiett k:lo !511 e. p-
p. ja kl. i; jpp.
"," " . ; " " :3
Turun Kirjapainon Osakeyhtiö 1882.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
