- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
386

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

"tnttistosanoja wainajillett, joista mainitaan
wapaah" J. M. Nordenstaitt, senaatori Nii-
kopti, pappismiehet K R. Forsitiaii, A
Andelin, J. K. Lantpen, A. J. Frosteriis
ja J. M. Hackzell; taitelijat B; A (sadeti-
hjeltii, F. A. T. Taniastjerna ja ?! H.
Dahlströtn, kirjailija F. Berndtsott ja niiti-
ta kansalaisia T. H. Härkötien, P. Birk-
matt ja lopttksi titaiiiio petojeti tappaja T.
Juottonen

Miitta myös ulkopuolella tnaainiite rajo"-
ja tulee Sttonieti kiitisiiit nutistaa aittaisi
ansa ja sukulaisiansa. "tliohjanperiltiii
kertoo kirjoittaja suontakaisten oloista ja
toimista sekä Norjaii alueella, Rttijassa, et-
tä myös Wenäjäit keisarikuntaan kittiliiwilla
alotlla Jääineren rantamaissa. Tiedot
owat runsaat ia tarkat, waikka liian ah-
taalle supistetut; laiveatnpatta olisi kirjoi-
tus wointtt olla hiiitskeiiipi. Hiiomiotatti-
me stikti—katisoihiiiitiie kääntiiä "Kakst tiiuis-
tettawaa Wiron miestä" Nätttät owat tä-
ttä wuonna kuolleet wirolaiset F. R. Kreiitz-
wald ja K. R. Jakolisoti. Toiiien oli Wi-
rolaiseti kaitsallishetigeii synnyttäjä ja toi-
nen sen eteiviit editstajit. Lukiessaiiinie
näistä pitäisi meissä heräämäu se "heimo-
ushenki", jostit tiittiiitierkki A. G. niiu in-
nokkaasti laulaa riinossiiiiti "Wäinöläti
lapset"

.Tästä johttiti mieleemme kalenterin ittiiitt-
kin runot ja kaunokirjallinen osa ylipääti
sä. Riiuot otvat sisältötisä puolesta kaikki
hywin walitut; etewiinmiksi iirtvaaiitiite jo
ntaiiiitiitt ":Läitiölittt lapset" "Gezeliiis”
sekit käännöksen "Iäättlähtö Kääpitii joes-
ti;.”” Kertomitsta tahi "tiowellia" ei ole
kutit yksi: "Miiistelitiia Saitiosta". Se
sisältää kutviiiiksen kaitsatteläniästä ja se ott
ainian paikallansa. Paitsii nitriitit woi juti.-
ri sellaiset kuivaukset litoda katisiin elätiiäii-
käsitykseen enemmän ihatiteellistiitttii, joka
woi nostattaa kiittsiia jokitpäiwittseti yksi-
toikkoisuuden yli. Piilnena olewan kerto-
ittiiksen kuwaus suomalaisesta kansanluott-
teesta —— sen kylttiäwerisyydestä rakkati-
denkin asioissa on warittaiittkiii liiati
jyrkkä: ””I.iiiitiii”” ja "Wille" rakastawat
toisiansa jit asuwat yhdessä saniassa tor-
passa, äi.lliina torpparin oittiiitii tyttäreiiit
ja Wille reiikinä, iitiitta he eittiät tule il-
tnoittaiiiiiitti rakkatittit toiselleen ettiteiikttiti
nekjättäkyititnetttä ioitottit oit kiilunut. Itse
he nyt htioiiiaawat: "jos nyt yhteen me-
nisitttiiie, iiiiit aiijiiitseisiittiiie todella ihmis-
ten naiirutt"; itiiitta pelkäättitne, ettii ih-
ntiset wähän heitä sittenkin tiaiirawat, kiin
eiwät tuota etinen tehneet.

Kertotnuksesta oleittitte e.rittäiit puhuneet
siksikin, että yhden ainoan oleminen kiitett-
terissii — ott sen heikko ptioli. llseitmpia
kaunokirjallisia kiitoaiiksia soisi wartttiiitiikiii
suuri osa kalenterin ltiktijoista siiiiä löyty-
wän. Katkkia ja etenkin nuorta kaitsita ei
huwittele tiiitt paljo hyioätkitäti asialliset
kirjoitukset; itiitä sanotaan "kuitoiksi", kos-

ka eiwät suorastaan kiihoita mielikumitusta,
tititikititt kertomukset. lliyytäisimme myös
htiotttiittttaa, että " kumituksia katisan elämäs-
tä”” ei ole haettawa ainoastaan kansan ny-
kyisisiä oloista, ivaan myös sen menneistä,
ja sentähden soisitttine kalenterissa wast’edes
myös löytywitn "htstorialltsia nowelleja"
— jos sellaisia on saatawissa.

Woisimme jo tähän päättää esityksemme
kästä kiiletiteristii, iittitta täydellisyyden
taitoksi ja niille tiedoksi, jotka haluamat sitit
ostaa, tulee wielä mainita iittitttiiittia kir-
joititksia yleistit aineista, kuten saitotaatt
"Telefooni eli Piihuwa torini" selittää kek-
sinnön, jota jttttri itykyääii ruwetaati käyt-
täitiäätt iiiaatttitie milt’ei joka kaupnngissa;
"LiIetiiistähdeti kitlkit auringon ohitse" opet-
tiia iiieille tärkeitä asioita tähtitieteesiä ja
".Lttonnollistiuden ihnieellifyys" että ihmis-
t-it keksimät ihmeet, joita me ihmettelemme,
owat mitättömiä Litojan sittiriiii töihin wer-
rattuina, joita me kittienkin satioiiiiite litoti-
itollisiksi.

Kotintaalta;

— tliintitetty. Liii’tnin kttmertiööri on
wiime ittarritskiiitn 30 p. niinittättnt poli"-
sikatiiarikanslistin Yrjö Blom’in läänin-
kanslistiksi.

— Titrun howioiteits jatkoi wiime per-
jantaitta ja lauantaina tutkiitittstaatt Rait-
itiiiit pormestari J F. Törnroth’itt ja
kauppias Wahlroositt majesteeti rikos-asias-
sa. Wiiitie laumanraina kesti tittkitttoa
yhtäpäätä kello 9 e. p.p. kello "29 j. p.p.
eli li "2 tittttia.

Todistajiksi oli ktttsitttii kanteen-alaisten
puolelta.- ttillinhoitaja Iolianssoti, olutteh-
titilija Mtihr, iittisiikitirehtööri Thierliacli,
metsitiiisittöäri Leatider, kauppias J; L.
Lätiafors ja merimiehen uiaiitio Attrora
Blom, kaikki Rauittalta, sekit kauppias Krjit"
koff ja hänen apttlaisettsa A. Alexejeff sekit
santarmi-alaupseerit T. Petroff, S. !liottii-
kofs, J. Mtchailoff ja J. Alexejeff; sinittä-
jätt pnolelta kanttori Lebedefs ja kirkko-
wäärti Ananiesf Kaikki mutit todistajista
fitiipuiinat paitsi kirkkowäärti Anatiiesf,
joka oleskelee tätä nykisit jossain Wenä-
jällä. Eiinetikiiin todistajat sasivat astuit
esitit teki pastori Fortitnatoff wielä stttilli-
sen esityksen asiasta. jossa ei kititetikaaii
mitään mainittawaa ttiotit esitit. Pormes-
tiiri Töriiroth kielsi jyrkästi lausuneensa
niitääit aletttitivaistit H. M. Kitisarista,
sekä mainitsi tärkeänä puolitstttksettaitsii
myös sen seikati, että pastori Fortitiiatoff
waan waillinaisesti yiiiittärsi riiotsiit kieltä,
eikä siis ollitt moititit saada mitään tarkkaa
käsitystä siitä mitä puhuttiin. tkaitppias
Wahlroos puolestaan ei siittoititt tarkoin
ittttistattiaitsa, mitä hitti tuossa tilaistiiides-
sa latistit, waan hän ei woinut uskoa latt-
stitteensa mitään alentawatsta, ei H M:
Keisarista, eikä myöskään Skolieleff’istä.

Rowasti Gleboff, joka wenäläisillä wi-
rait puolesta oli saapuwilla, kiitsot että
kaikki sekä Fortunatoss että Lebedeff ja
Anatiiess oliwat kantajia; Kun tähän oli
htioiiiautettu, että kantaja ei saa malal-
lansa todistaa, iitiiöntyi hän että aitioas-
taati Fortiinatoff olisi kantajana ja toiwoi
että asia ajetaan, kuten keis. howioikeus
parhaaksi näkee, koska hätt ei tarkennuin
tutitie oikeus-oloja Sitotnesja.

Maittitiissa tilaisuudessa saapitivilla ol-
leista todistajista ei kutaan ollut kuullut
mitään herjaamia lauseita H. M. Keisa-
rista lausuttaman. Kiiitenkaan he eiwät
woineet walallaiisa wakititttiia, ettei sellaisiit
ollttt laitstittu, koska he eiwät tarkoin kiiu-
ttelleet keskusteltat jo koska useimmat heistä
oliwat piett-mmissä seuroissa toistensa kaits-
sa keskustelussa, wähän "liikutettuja" kun
olitpat. — Todistaja-toalalle ei woitit las-
kea utusiikkitirehtööri Thierliach’ia, koska"
ittiiidett todistajain lauseista käwi selwille,
että hitti silloin oli päihtyiteeiiä. Myös-
kiiäii ei kaitttori Lebedeff"iä wielä laskettu
todistaja-malalle, koska epätietoiseksi wielä
jäi, olisiko hän myös jääwi samasta syystä

Tittkinto asiassa päättyt toistaiseksi lyk-
kiiäittällä epämääräiseksi ajaksi, koska kirkko-
toäärti Anaiiieff ei ollttt woinut sitada
haastoa.

Ttiritu Lehti, tito tulewan wuodet!
alusta täällä iliiiaatttitwa itiisi suomett-

kielinen lehti julkaisee tämän päiwäisessä
lehdessätitttie tilans-ilitiottitkseitsa. Lehden

toimitusta hoitaa eräs herra J. F. Hag-
fors, tietääksemme iitisittaalainett ylioppilas.
Lehdeti wastaan-alaisen totittittajan nimi
oli ttiitistaakseittine lehtori G. Cygnieus,
waan se tiäkyy kokottaatt tiiiohtiiiteeit pois
tiliiusiltnoittttsesta. – "Lehden päätarkoi-
tiis oit woittiaitisa iitttkiiati työskeiittellit
isänmaan edistymiseksi kaikissa suitteissa,
isätiiiiaallisett hengeti ja kotimaan tiikkait-
deti kohottamiseksi, joiika ohessa lehti, ttiiil-
tillista kieltä kityttämällä ja aina iltitiiti
wihatta niissäkään kystniiyksessi’t, talitoo
täyttää niitit tpaatiitttiksia, joita seittiitoi-
selle saitoiiiitleltdelle panttaan, joka tahtoo
tiaitttia kunnioitusta niiltäkin, jotkit yhdessa
titi toisessii suhteessa owat seit kanssit eri
itiieltä."” Lehti ott wasta synty-
niässä eikä kutuitta siis, ettii se oit wiaton,
knin lapsi ainakin!

—— tiianntatt Lehii tlitiestyy tulemattakin
tpitontta tilaamalla kerran wiikossa, littt-
iviititiiitia. .llorkeimpana silittitiuäitränit pi-
tää se tosikristillisen ja kansallisen siwistyk-
sen koroittamisen ja woimassa pitäntisen"
Päätointittitjattii pissitti edelleetikitt pastori,
ttiaistert H. E. Wegeliits. Lehden hiitta
on edelleenkin 3 markkaa wuosikerriilta.

—— Eitsimtuäisetiii adnteiittina laitloi koit-
ltiititoriso tawallisuuden tttttkaiitt Hosiatitiaa
tuomiokirkossa sekit suomalaisessa että ruot-
salaisessa Iumalanpalweluksessa.

— Paikkal’tnitatunte oluttehtaat. Kti-

teit etitieti iiiitinttsimnte aiotaan täntie ra-
ketitaa wielä tteljäs oluttehdas. Wiime
tiistaina aiotuti tehtaan osakkeen-omaajien
pitäitiässä kokouksessa walittiin johtokunnan
jäseniksi kiittppiaat, h:rat V. L. B. Siriin-
dell, I. W. Biotnberg ja Wald. Littdsträin
sekä näiden sijaisiksi kaupp. C. A Röttn-
lierit ja kassööri C. A. Stmdahl. Tehtaan
paikka ei wielä ole lopttllisesti tiiäärätty.
—— Sitä paitsi kertoo hiihit että Uuden
oluttehtaan osakeyhtiö aikoo laajentaa teh-
taansa, jotta siinä siten woitaisiiti malinis-
taa ptioltii enemmän olutta kuin nyt,
(S. T.)

—— Tttrtin säästöpanni. Wasta kiilti-
tieella marraskutilla oit säästöpatikkiin yh-
teetisä patttu 123,570 in. 18 pettniä, jota
wastoin satuaan aikaini oit ulosotettu
63,616 tii. 49 p:niä. Sisäätt pantujen
rahain summa ott siis 59,95:; iit. 69 p.
saittaitti aikaan ulosotettujen suttiiitaa sitti-
remoi. Wuodett yhtenäioista kuukautena
sisäätipattttijett rahaitt sititiitta ott 425,842
iit. 4 p. ulosotettuin siittitttaa sititreiitpi.

iS. T.

—— Wanatttti salakulettaja. Tättne tul-
leideti, yksityisten tietojen tttttkitaii oii tul-
lilaiwa "Nordwakteii", kapteini Jakobsson,
iitarraskttiiit 20 p:ttä "Lawansaareu ltioita
Koiwtstolla takawararikkoou ottanut eritän
Saksatintaalta tulemiin pienemttiitn liittotiu,
joka oli lastattu 35 astialla tiillitiiittatonta
wäki-wiitiaa. (3 T.)

— Poittopuiitt jouluksi. Siinioin kuin
cdellisenäkin ipitottiiit jaellaan kaupuugin
enimmin tarwitsewilie asukkaille polttopuita
jouluksi ja tulee iiiideit, soikit hitlitawat tiil-
la osalliseksi siitä, ilinoiitaida titkitläisen
ivaiipaishoidoii toimiunin tirehtörin, itiini-
pastori G. F. Stettsträiiiiu luona eittien
t" k. 6 päiwäit. Stettströi:t tawatan jokiti-
setia arkipitiwäiiä k:io ll–1l e. pp. ta-
lossa n:o i; 5l.iiiolitlaladuii warrella.

—— Jtthlailiiteit kiiltaitiitaliii antaminen.
Toiss it sunnuntaitta matkusti täältä keis.
Suomett tiiloits—setit"iitt puheenjohtaja ja
hoitokuitta Farssau tehtaalle Tantmelait pi-
täjässä juhlallisesti antaakseen kauppaneit-
wos A. W. Wahreu’iile stttirta iiiiheriitises-
sit tiitiiliassit kannettani-.ia kultamitalia, joit-
ka seitra titysikokoiikse-Jsitait iitarraskitun 1
p. 1882 pitittti aittitit iitattiitiille Sitomeit
maatiiiiiljeiyksclle ja teollisuudelle tiiiii ati-
siolliselli; miehelle. Siioineu talousseuran
suuri kulta mitali ott tätä nykyjä iiiiioas-
tiian yhdellä toisella hengi-liii, itiin. prow.
J. Arrhenius’ella §liitoni-siit, ja oit tätä
etiiteit seit sitatttit ainoastaan tuo tiiaitiio
saksalainen tiedemies I. vott Lieliia sekit sa-
liitteitwos L. G. poit Harniuau sitä paitsi
oit A. !ilordensijöld siiattitt samati ittititliit,
itiaatt ei nauhassa kannettawaksi.

G"D)

—— Litiitiititoiniistou kokouksessa nyky-
kuun 1 p:tiit kiisiteltiiti seuraawat asiat:

l:si. Asewelwollisett tarkk’ainpujait 2:sessa

———f

W -
uhhurn
(.Iutlcou).

"Sitä oi tetreitalciiun. Siilteit nilsaan, jal-
loin siit-’i istuit 8)"IiSuiini "ja miitti opetin Si-
nulie jöitmeitiiä, niiu minä myi-)8 ojietiit Si-
nita puintinaan totuutta ja niiniin opetusse-
ni on icantuiiitt listitit iteileliniii. Sinii et
roi salata tunteititSi. )sosta tittiin päättisi
pystyn, poiltani! liit "sinki ole teititFt niititkin
paitasi, "jonta einiin turritSiSI iiäeetii. —— 8t-
n-"i ritlcuSt-tt tzitiirtii "ja tattilat pelastit-"i liittien
isänsä. Ja siiitti niinii ai’oii Sinitii atittiiii.””

"’I"eli"ii?"

"dliiii niinki! Sittii naurat "ja lenteet seit
muitäiittoniulcei, mutta lirriillil. taiteisiin lietit-
lcoiciti !et-iiii riisit-unta nuorineiti, etlcii Siiiii
iiieiii ale itiisi-niitit iiiiii suureliesi; ett’et iiii"
nuti apuani titrritIiJi. Sitii liista; jota iitti-
nen on icaniiellitt liiiSii iii Siiiiinsti, ettii liitit
leolta elinkautensa letitit-ciii 8)"(iiiiiiesuiit i5iticin.
Kuiintele, "jon icttitlet nicon tuletan; sinttiin
on titiiceinjii lciiitio liitin niinitila. —– Riiit-
ltuin tieiiiit, niin ereksi-i I-Ficice piiloitteli-p
IieitSi"iai-g"in ronttioissa; !niitit tieiliin eeti sii-
tit, ettii tiiliin elttoiniiiti oieti niilinFt nallee-
an loistamin lseiltirietu. ilosien liittiinoit, "ju
I)aniel ?i"iis oriit rut/enneet niin taimituntie-
ti itiintii riiiiiooiiititiii; itiin to olette villittii-
!teet iiieiiä liiinet eieltii peiS, liuilcici oit "jo
miitirätt)": ictiicei lierosta on tilattu sunniin-
taieiitoiSolcSi, iiiinntuocioin iittoiniSelch, eilot-
tainiiiin lciiusilcoeett "ja ott niiii pi’iiitettz" että
neiti seuraa isäiitieä. ’l’uoSI-"i leitilclci niitä
sinki tieäiit, mutto. liluilöoi"t tietää iiioiii enein-
intin,ii

”Tuinii"a!”

liiiitSi Jnaiclco, "jolta siitti-itn-

nmiiii icuintnaetiiiisellit oli lcuunneliut likitieit
puhettansa.

l’italia, rFI)i8tFn)it timmit hymyili niittelee-
Siinsii toiSeii liitininaetuSta.

"I’iiiti titi-liusti raittia, ettii leitttlet leonien
liitti tulee. diit oit mitrasi-i lunta jii tällä
pultitus-ella ltiineii iislceleettöti les/"liii icttiiitieitt.
blilen elitaapiiiiitiiiii tuli lierieöicttrto.ttaii leat-jtt-
iiaiiti jti tij-"iisi liitytit puhutellet. !ciii Sinit
iiiiitet tunnet, tiioti piinatttlclcaSen, lcieioSil-
ntiiiseii" iieiiaicoitseritn mielien, "j-"ila on uteli"-
ic:iat santit iittiiiilitt, mtttta rinnassa iiieiii
i"jeiiictianij)i 3)"clitii illinki olin tneniiFt ulas
noutamaan turpeita "ja leoslint lie peliciisieiit
niittiin peltiini/ati lieiiiiiii voitettunsa leuante-
leinnnn, itiin lie meniriit tuetin tuutine, inut-
tet ei liumjiilcuiin lieiStii tietän)"t ettii minä
olin tiiriielitiioSSti. —— "IniIt rnriiiattnliiii "jo-
titin on telteillii"". ininii ltituliii lentsut-"aniitti
ictiislciiuiiiiii, "sillit iiieteiiniies !sienen ott un-
tunut liong-ittiin liet-ta i"titel 6)"lcienstjerne’ti
iiiiiloiiiiiii.it riitSiitiiininiit"jti tititiii oieti litisset-"iit
rutinoit-ii sannut tietiili, ettii ne liuennettii-
itiilii ristittiin liiiitsiitietsiiclei"ii"-it." — !liittisiin
niieiiSSiiiiii ltieroi silenius-ii, liitit lteti, stttiiojii
ittiin ntiititicin, "tinnitti-ei liuiicicj. lie etelä
ictitiran liauöteiiteit nuiita "ja miitti ttiiitt tie-
tiiinitttn ettii baniel liriisi oli juotittt "sii-lessit
liiti"jiti"oiiiliii linneaa l(ier31i)it’in iti-ourissa;
nii-liii liitii ali jittllctttinitt tiiiniiit aittanutiin
iiiinelie tietoja litiiiceöttt niitti lenrtiinoöött t:t-
jiiiiitiiisi. !liittisen liitelet ltiiiteit, niitit tiilient-
itiin eitit jiarettintiii, !tulitta letti-tiittooii, ettei
ltiiiieit poissa-olonsa lieriittiiisi
liitti ei olisi niittiini tietäeiniinstt "ja dlaiiöoii
lupiisi itse toimittaa mitä oljet teltttiiiitnit.

Sitte lie oitis eritiiniiiat toisistansa. — ilolta

epiiliiiiiojti; "

tizt zimniiinitt, titiniciitii.ltcien tainit itelet-ii 89.-
"iioin, ettii 8inuliit. alini liFthJ-it Siitii, ettii
1enemmin luottaisit minniin; iimiin tiitii ti-
laisuutta, miitti eit olisi sutinut einoa iiii-
i"oittttti""

8)"iitisti liilcutettunti iittimiin SitiiaiSttt, riitale-
ico lietlcelcSi jiii istuinut-ii. Sitte liitit nousi
"jii osoittaen muijalle iiiittiinsii, liitit aunisi:

"lian kymit lillii icttltii! ikiijnlca initiii rain
sinua pulleita siitit; liritintti, joiiicit tititiijiiijrtittit
olet !niitulle osoittattitt?””

"iilit linoli pultita siitti, jiailcttiti!”” rite-
tttSi !anita raimo. "Se ininitlie oit parus
j)ailciiiti), jaS stillit iniiittn attua ositti etti-tti-
liisi ja iloltani "jit jos titstiiiiiltiit jiii.litt iiii-
tiusta niinituin etinen, sillit pititöe siniin,
ttjjii intian piitilli; ei leirii; lcetiiiiit, "joicit iiti-
nnStii liuiiiisii.””

’l’iiitiii iinoitiiiS icuitliii itiin närriiltii, ettii
tinaisiin syititti !tilliin peititte-iii "jii itset-tiiett
icti.qiiiaröiitiieu äiiitiiiiti lettulaan; liitit Sittiteii
liittien otsin-itien

"letit ii)"t jiujiciiiieöi””, aanoi tinnitti, "jjit
oio iiciitiiilcitiit eninte olisi jiuiiitiieet toisil-
ietnine; iitit-liite leititiiitt jo palajamit. "liinit
"ictttiioii iitinen liopiittiiritn iitittajitloiöttiiina."

’l’tiptiitii ristasee-iitten liituinen itutili Biiiti
riticiti auriseen" jii iitiici .luultan istutuin julj"-
iliiti iilit-eesit, poöici leitteitti nojattuna, ilian
sattuissa asetutte-.siit lcuiit liitti oli liiiiieii jitt-
tättJ t.

iloit lie eroniriit toiötniisit tiutatti ineniiiiic-
seniili. niin .lititleica liitteisiisi stillille.

""iiiiiii )siinti iiiiiiii. icirjoititii tieselille iiii"-
"jeeit ilinitittaalcsetii liittielle tuitti te oiotte
!niinille lcortoiteot; iujiuiittelco isiin iiteiitJ-ii
rieciii liirjo lcttt"titttoou?"""

lillii tiylciiitFtti ptiiititiiti. "litin ati Sen
naanit, enneniinin soitetaan )"ltteett””, rttStiiSi
itiin.

I’II.
!cia-w.

’koisen !tiitu-"in uiitiittj,niioieiltt I)ttiiiei 17i"ii8
puliisi 1liiit(let"5"i;—"tn; iiii-teit .nettiside-.tiinu oli
iieijti rutsit-sotilastie IIiiiteii lt)"in)"iiet"i8tit
icttöiiointttneu nitisit i"ii)"iit"iiiriiötii ilosta, "jalla
liitii tietti jttiiitiiinöti, taisi iiiiiiiiii ettii liii-
itellt’i oli !tyrii totea. illiiiison naittoi pil-
lenlliöeetj, .silisi liitii ei ollnt )iitti heruisit-.18-
lciiinon jii tiesi ralliin les-iiin ettii eSteitii iiie-
iiiiciit raisti ilmauntuu.

!slitna tiili; liililcttri toi-erineiiöii iiiicsi ruit-
tijiuiictilie, inuttu jutit-oittista ei iiii"ii")"n)"t.
ijeti sensitilceeit ictijii letiticiittttii.seiie nimiriit-

tz" :tiisti "li tneiinjt iiliitse, niin reiilii lnic-
itarille toi eititoiiiiiii, ettii liet-neiti lcoziiern
iciiöicz" oli peruutettu. 8iiiiit riili" lsttiii llit-

iiioi leir-mi Bi.qtmijiiii asujainta niittten lioille
liitetilit, itiin ]iintie-ii iiiieti.siceli litistit tuo
naittiiiett malttoi i-liti; "jolin titiiS oli eliittiis-
8"t"t itiini-"iti tuttiniinen.

"lililct’i ii)"t tulee itetttiolcni?”” liitusi 1"""i-ii3

"ja usottiii !iltaisinkin eteiiii Seieeeit liiiiiet
icitjieeööu.
ltiuiiSon naittoi liiineit epätoirolleiiS-"i ju

rastiisi:

"hleiiiiiti tuiee alottaa tiuilestuiiöu."

"Rjin tuiee, iiiittttt tiis-tii iietlcentii minist
tiiliiioii littilitii, lcozictt itii"ott ettii lettilcici 5i-
iiiiii tuttinasi oriit lceleiitti;itt;tt.”

"tilitti te siit; uititte telttiii"?

"illinii tiipii Fiilc.si jttiiiiiit tuttuni-tioitet pi-
tiiiniiiin !tilitiu raittiiiijllti "ja liiioitiettnti niinki
niilisi luotan pois soraii, ottit roi piiiistii icei-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0386.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free