Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kielen oikeudet silmällä, koska niitä ei näy-
tä lakattin titotiiti tawoin loukkaamasta ja
laitniiii lyömästä.
Alkuiieräitteit kertoelma nitneltä "Kaksi
T urkka iii p ii j a a" nuoremmalta kirjai-
lijalta painetaan lehteeii wuoden alusta.
Kirjeitä Helsiuaistä ja initualta attttetaati.
Lähetettyjä soitimia kirjoituksia julkaistaan
kiitollisnudella.
Wirallisia ja laillisia ilmoituksia Mikke-
lin läänistä julkaistaan"
Pietarist;t tulleita sähkösaiiotnia attiie-
taan edelliseltä ja [ehdeit iulooäiwältä tär-
keitnmtstä tapauksista Europassa ja tiiuissa
maanosissa.
Tilaushintaa oit aletiiiettu. Se oit
maatttiite postikonttoreissa kaikkine posti-
maksuineen ja postinhoitajain palkkioineen
Koko !vuosikerta 4 ittarkkaa
Puoli " 2 " 25 p:iä.
Neljännes " 1 " 50
Mikkelisjä, 30 p Marrasktiiita 1882"
Neetr; Polön;
Hmttokauppa;
Julkisellti !vapaaehtoisella huutokaupalla, joka pi-
detään paikalla ensitulewan Tantmikuiin "23 päiwänä
k:lo 12 päiwällä, myydään Peksalan talo Angelnie-
men kappelissa Halikon pitäjää Turun läättiä, osta-
jalta heti tvastaanotettaivaksi. Talo oti yksi koko-
nainen rustholli sekä siihen kuuluivat kaksi augment-
tia, yksi petiittöttilo ja yksi allodio- siiterin. Tttlo
sijaitsee kaitiiiilla paikalla yleiseti kulkutväylän war-
rella Rakeitnukset, äsköisiti rakennetut osaksi tii
listä osaksi puusta, oivtt hymässä kunnossa. Tti-
lossa on wuosittain kylmetty noin 2 tynn, itisuja,
30 tytin. rukiita, 60 a 70 tytin. kauroja, 8 a 10
tynn. ohria, 5 tiinu. hernettä ja 30 ii 35 tytitt.
t-."—."-itiia. Hetniä saadaan noin 400 korta paitsi
tioui 50 koria kahilaa ja ratttaheinää. Laidtiti on
hywä. Metsää löytyi; talon tarpeeksi. Kalastustii
harjoitetaan hyödyllä kewäällä, "Paikttllti walmis-
tetaan ja poltetaan tioitt 300,000 tiiltä" wuoteensa.
Talolla on kelivallinen tiinliniylly kahdella kiiviva-
rilla. Ostohinnasta oti 20,000 markkaa heti inak-
settaiva, jota wastoin jälellä oletvasta sekä kosketpa
muita ehtoja ina’ärätääii hutitokauppatilaisuudessa.
Kiinteinien tityytyä myydään suitialta ja seuraa-
wina päiwinä taloit elukoita, elukanrehua, kalustoa
ja muuta irtaimistoa, joiden" seassii joukko walmiiksi
poltetuita tiiliä, sekä ,—,;,; kuunarissa "Ankara" ja
715" kaljaasissa " Fiireningen"; josta halullisille os-
tajille tietää annetaan Halikosttt, Jonluk 5 p 1882
B J. S ew iin,
pnydetti) toimitusmies
Mortlfors ja Mtunjip.
Tawarantoitnitntsta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Knmpp;
Telesoiii !11:o 1;
Palowakuutusyhtiö
III IIL
ottaa ivastaan palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tamarasta ja kauppani-"astosta halivasta
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten katitta.
A, W. Jahneson, E. Nyluitd,
tuomiokirkkotoriii warrella. Litinankatti N:o 27.
Kampereen liinapalttinaa ja peite-
"O aineita tehtaan hiittoihin
C, A; Strötnbergillä;
Tttrktt, 12 p; joulukunta;
Päitiiän tapaitksia, kttten satiotaan, on
paikkakiitttiallatnme wiime latiantaina il-
mestynyt "Äbo Tidningin" näyt-
tö uu itier o Tättiä lehti on tosin ruot-
sitikielitteit, tittitta sett ilmestyminen ja ne
mielipiteet joita se aikoo ajaa, eiwät woi
jäädä huomaamatta suonietikielisiltä, sillä
lehdestä sytityy, tiiinkuiii sett aikotniis myös
näkyy olewan, ilitieiiiett tvastustaja siioitta-
laisiiudella. Sen tilausilmoituksesta olein-
ttte etittett huomauttaneet, että se tiittun
hywiin intiassa lupasi ltikijoilleiisa myös —
puolueettomuutta" tliäyttönutnerossaan ott
lehden toitititits koittanut selwittää "ittitä
tästä lapsesta tullee", ja siittä itte sen piio-
luettoiiiuudesta saatuine toisen käsitykseii.
Seuraawassa käyintiie sentähden esittele-
itiään ja tarkastatnaaii pääkohdat sen "pro-
graiitinista" eli uskontunnustuksesta.
Etnpäähän tiiistä kysytnyksistä, joissa
toitttittis katsoo tarpeelliseksi ilttioittaa ttiie-
lipiteeiisä, asettaa se kysymyksen perustus-
laillisesta yhteiskuiltalaitoksestamme ja sen
kehittätttisestä. "Lähimitiäksi päätiiääräk-
seeti" se tässä kohden asettaa "waltiopäi-
wäiii waikutuksen lisäättiisen lajtiudeii ja
tnääräti pnolesta", koska "paittokohta iitei-
däii hallitmossa ivielä on liian paljo wir-
kahalliuiton puolella" ja "tuonessa kysymyk-
sessä ratkaisit ivielä oti toisen waltioivallati
hallussa"
Täitiä ott kaikki ivarsin hytviti, tiuitta
meidän waltiollinen aseitiaitittie ott toki sett-
kaltaitien, että tiiaittitttttiii sitttntaatt on tä-
hän asti woitti warsiiit tvähän jos ollen-
kaati ivaikuttaa. Htiwä olisi siis, jos "Äbo
Tidning" knitetikin woisi enemmän saada
toinieeit kuin iituiit tähän asti, mutta pa-
lioitt pelkäätitnte, että ttäiiiät tänkaltaiset
lauseet tulewat sen suussa, niitikiiin initit-
ten liberaaliemme, oleinaan pelkkiä "kiiori-
ptiheita" (fraaseja), joilla laustija ilmoittaa
hymää tahtoansa ja —— luulottelee yleisöä
todellakin ajatvattsa suurta asiaa. Me puo-
lestaintiie olisimme näissä perustuslaillisis-
sa seikoissa tahtoneet eittien tietää esitti
tititä Ä T: " toimitus ajattelee eduskunta-
laitoksemme kehittäinisestä.
Sittett lausuu toimitus ajatuksensa kieli-
kysytnyksessä. Sen sanat kuuluivat itäiii:
"Koska katsottiine niitä, jotka maassamme
pulittivat suotiiea, ja tiiitä, jotka puhuivat
ruotsia, yhtäoikeutettiiksi, eroittatiiattotttiksi
(integreratide) osiksi Suotiien kansasta, ase-
ttuniite kielien keskitiäisten oikeuksien suh"
teen yhtäoikeudellisuuden pohjalle"
Owatko suomenkieliset iniiikääti inttiin
puolesta, kaikkia woitniansa ponnistaen tais-
telleet, kuin juuri seit puolesta, että suo-
tiiea puhutpa eneministö maanitne kansas-
ta saisi itaiittia samoja oikeuksia kuin ruot-
fittkieliset laiti edessä, hallintiossa, oppilai-
toksissa ja yhteiskunnallisissa oloissa? Aleiti-
paita saatuine kuulla kuinka Ä. T: n toittii-
tus ivastaa tänkaltaiseeti kysymykseen; täs-
sä tahdomme ivaan lisätä, että waikka suo:
tiieniiiieliset niin "raitvoisasti", kuten was-
tustajatnme sanowat, owat taistelleet suo-
men kielen yhtäokeudellisuuden puolesta ja
waikka sama asia jo joitakuita wuosia ta-
kaperin on aina ollut tiiaamme liberaalien
huulilla ja sanomalehtiprogrannneissa, niin
ei ole kuitenkaan itiin pitkälle ttilttt, että
stiottienkielisen katisan tasa-arwoisuits ttiis
säkään yllä mainitussa kohdassa olisi to-
site o s s a woimassa.
Äbo tidnitigitt toimituksen on täytynyt
myöntää tämä tosiasia; se lausuu; "tne
uiyönnätnme ett’ei siioitieti kieli wielä ole
kaikissa suhteissa woittanut sitä tasa-arwoi-
suittta, jonka seit epäileitiättä pitää saatoitt-
taiiian ja jonka se ott saawiittawa"” Mut-
ta ettei itiiti ole laita, sen toimitus selit-
tää ihan luonnolliseksi seikaksi ja jättää
rauhoitettilla oiiialla tunnolla asian sikseen,
sillä tämä epäkohta ei huolestuta toimitus-
ta. Sillä ott toinen asia, joka sille saattaa
paljon murheita ja huolia, asia joka war-
maankin on koko tämän uudeit lehden syn-
ttyttättyt.
Toitnitus lausuu: "f e n n o maanisen
puolueeti päätitäärä ei olek-
kaan kielieii tasa-armoisuus,
waan ruotsin kielen täydelli-
nen häwittäiitiiteit" Siinä se
tnaaitiitie waarallisin epäkohta on, siltä koh-
deit tvaara uhkaa, jota tvastaatt Äbo Tid-
iiitig tulee teke"mäan "ivoitnakasta ivasta-
rintaa" sa Ä T:ii toitttitukselle ott tä-
män päätelinäii totuus niin seltvä, että se
waan wiittaa erääsen riitakirjoitukseen siltä
ajalta, jolloin kiisteltiin kuuluisasta liberaa-
lien progratntnista, sekä ylioppilaisten suo-
tttettiiiielisen etietuistön käytökseett ylioppi-
laskunnan asioissa ja arwelee, että asia ott
"epäiltäniätön jokaiselle, jolla on silmiä
iiähdäkseen ja kerivin kuullakseetn"
Tätä wastaan tne puolestamme ivakitti-
taiiinte, että koko tämä pääteltiiä ei ole tot
ta. Ei yllä tarkoitetussa kirjoituksessa eikä
muissakaan suoitientiiieliset ole koskaan pu-
huiteet "ruotsin kielen täydellisestä häwit-
täitiisestä.ll Se käsitys on syntynyt säi-
kähtytteiden ittieliktiivituksessa, joka ltikee
kaikenlaisia kankeita asioita fttoittenitiielis’-
teti kirjoituksien "riwieti wälistä" ja näkee
nuorison otteluissa ylipppilasku-titan asiois-
sa peloittawia aaweita. Tositeossa on asi-
an laita se, että suoinentnielisillä on tähän
asti ollut ja on wielä kauankin oletva täysi
työ asiansa puolustamisessa ja tarkoituk-
sensa saawuttamisessa eikä niillä sentähden
ole ollut aikaa eikä ivoiniia "ritotsin kielen
hätvittätniseen", yhtä wähän kuin niillä
on ollut siihen halua ja tahtoa. sa niin-
kuin jo sattoiitiiite, tnyöntää Ä. T itse että
he (suoineniiiieliset) eiwät ole iviel ä tarkoi-
tttstansa saawuttaneet; iitistä se sitteti tu-
lee että he kuitenkin, Ä. T:n mielestä owat
astuneet yli sen "yhtäoikeudellisuudeu" ra-
jati, jota he eiwät wielä ole saawuttaneet?
Täniä on hämärä kohta Ä T: ii progratti-
missa, pietti hyppy sen ajatuksissa Mut-
ta luitllakseinttie se tulee siitä, ett’ei toinii-
tus ole itselleen eikä lukijoille selittänyt,
mitä se "kielien yhtäoikeudellisuudella oikein
tarkoittaa, sillä warmaankin se tasa" arwoi-
suuden raja, jota suomenmieliset eiwät ole
saawuttaneet, ei ole sama kutti se raja,
jonka ylitse he jo otvat käyneet; ia tätä
ylitsekäymistä ivastaan T juuri iva-
ritstautiiu ivoititakkaaseit wastarintaan.
Muissa asioissa ei toimitus likemmin se-
litä käsityskantaansa, mutta tähäti " ro-
grattittii”” ei kuitenkaan pääty Sen höys-
teeiiä ott wielä potkaus suoinetiutielisille,
pietti taputtts tviikingeille ja lopuksi lilte-
raalinen "kädeit ojennus"
Potkaus suotiienitiielisille kutiluu: "fen-
tiotnaaitiiien puolue ott asettautunut yhte-
yteen (gjort sig solidariskt) titittttatiiieti
mielipiteiden kanssa erilaisissa yhteiskutinal-
lisissci kysytnykiissä, jotka eiwät ole wapaa-
itiielisiä eikä edes humaanisia, eikä se ole
outona iiiuutamille waltiolliiille ilmiöille,
jotka owat epäiltäwää perustuslaisista
laatua" Tällaiset syytökset, kuti tie, niin-
kuin tässäkiti, tehdääit erityisiä asioita tiiai-
ttitseitiatta, jotta syytetyt olisiwat tilaisuu-
dessa itseäiisä puolustamaan, otvat il-
keitä salawiiittauksia, joiden tarkoitiis ei ivoi
olla inuu kitiit saattaa yleisöä epäilemään
wastustajaitisa aikomuksia. Se ei ole re-
liellista ja ttiskiti se – lisää tilaajain lti-
kuakaan
Wiikiukejä, aittakiti ääritiimäisiä, ivas-
taan luulee Ä T. joskus tiileivaitsa tais-
telemaan, ivaati ei juttri useiti, ja ivar-
ttiaatikitt silloiti annetaan waati —— tapu-
tuksia.
Lopuksi on liberaalinen "käden ojennus
yhteisesfä työssä" Tuollaisia oletiitiie tot-
tutieet epäilettiääti. Ne löytywät itseitt li-
beraalistett lehtien toitosiprograttiineissa,
waan harwoin tositeossa. Me puolestain:
tiie tartuttiitie ojennettuun käteeti ainoas-
taan siiloin, kun se ojennetaan jossakin eri-
tyisessä asiassa. Iloksetniite oit Ä T sen
tehnyt tiäyttönuinerossaan, kitti se Kaiun
toimittajan kuuluisassa ulossulkeuiisessa Ou-
luit suomalaisesta lyseosta puolustaa sa-
itatiivapatttta Siitä olettiitie jo eittien aja-
tuksenittie lausuneet ja oletiitiie siis siinä
Ä. T :n kanssa yhtä mieltä
Kotimaalta;
—— Waltuustniehen waali. Waltuus-
miehiksi ensi tulemaksi kolmeksi wuodeksi
ttiideti 14 sijaati, joiden wuoden lopussa
ott oikeus erota, walittiin eilen: kauppias
J. W. Rautell (1579 ääntä), kreitvi
C. Artnfe t (1561), alikapteeni Olsoni
(1528), kauppias C. J" Junneliiis
(1514), kauppias C. W. Burineister
(1479), kansakoulujen tarkastaja A. Ber-
11er (1475), kauppias W. Th. Holiti
(1473), kauppias H. G. Hoffstedt (1465),
kultaseppä W. Pettersson (1402), kaitp-
pias E. Dahlström (1365), hoivioikeuden
neuwos G. W. Räbergh (975), fil. toh-
tori A. W. Iahnssoii (852), hoivioik.
asessori A. Gröitwik (814) ja howioik.
asessori H. Serenius (746 ääntä).
Wulikiuri. "
(Jatlcoa).
ampuman paiilcaiiäue" lcailcui linnanrauni-
oissa; ammuttu itutiet lillja-in, lcäatttyi taale-
eepiiin ja liunlleeeattea talcatiaitea 1)ante1iii
tianen, lian ytipyiniitta ruotiolcoeta "juolcet
sateen. 0liut "jää riittet ja !eilen pinnalla
nälty"j aaltoilesa lijlcunto, Sttte et enaa ltuu-
Iunut mitt-iiin" Utee oli lcaäonnut tietiimat-
tiimiin.
lcun bantel eitti tulemaan patlcalle, titin
!iiin et enaa neilttiyt ntttäait. Rannaeea ole-
!a muta ja likinen siel-teinen onnettomuuten-
Sa myös; "jäältäyttt liittien intoansa, liitit pa-
last ja tarlcaetelt yaatt patlclt-aa yinparySmuu-
rin "ja ruooolcon yaltllii oleyalta poltilta.
platinoit ettii yaStaaii jättt piilopatltlcanea
"ja ment alaa aittaa lioitäeii. "joeta liitit yoiei
näliclii palit-lainen itiin pian lcutn tiima tullet
sillalle"
Vantel oli "etsityt ruulien maalle "ja liett-
tönyt atroti raunioin aisalle.
diain lculut lietlcen ailcaa, ILtrlconltello
1th yltäelceäti. ’kojeella puoleti "jolcea yallte-
at lcyliieaä "jo sammutettiin. Vatiiel letut
lasella siluetit täristeti. !liiii oäottt ratau-
mielitti, "joilta oltyut saatteet liiiSlcyti liello
yiicielceait ajlcaiia lioitelata kianta .IleiieltorF-
teea. ’kuultltiitlyttt tuoeotilcoreia, ett’ ei "0a-
ntel liitomannut lcitinlca mies eitlcalleen
ja "jolta aelceleella pyeiilttyen, liiipt liat-eit
ohitsensa lipunee, lian eliti niiit liattyaa, etta
liitota et enaättiilcyityt eilca lcuulunitt 811101n
liiin astui maalle, litipeei taiturille "ja liyp-
piiat alaa toiselle puolelle, "jolion itiin liittosi,
likellceiii santaan ailcaati lilaäeon ltliitte-
nolla 1uult lcuuletaitsa aelieletta; likin littiin-
tyilcee "joesta piitu, "jotca tahitit saalilta oli
yetanyt itänenltuointotanea puoleensa ja nii,-
lci nateeii tuleyaii liet-raelcattanolta sillalle
yieyäii tietä pttlcin. niaäeon yeteiytliee talta-
perjii, ett’ei ltäntä itälttiiist. Uatiien laitatit
lälienemtetiineä; likin liullct lcepeiiett "ia eilt-
lieliiän "ja hauella oli yallconeti, tuuleaea lie-
liuiia pulsu. IIiinen lilalleen’itt oltttee liity-
äeSSanSii, tiimit aatut eetin ja laelci liatenait
liittien olallensa. Uiiort tyttö liuuei !tallitili-
äylceoetä.
"l’artoliaa litulcanl" aanoi lltaäeon. "Bi
totitilit tarnitSe peitte-tyki, minä tuon teille ea-
nomia."
""IItiiullelco?””
"dliiii tejlle. ’ke ette tänä iltana etta
liettäata li ii n tiu"
"ILetä?"
"lläitta, jata te etsitte. —— IIäu lcäsi tau-
niotlla ltetlci sitte, mutta lcuiilleSSanSa tlimi-
etit liilieatyyiin, liiin eouti tielteiieii ja pyytet
minun antaa teille ee tieto.U
"ilot tuota ajattelematonta tiuoi"iiltat8tal””
liunat Soltyta I-ylclce"
"blotta liulca 81115" sitte olet?”
"Uttn, te ette auliiltaan tunne tututta yli-
tti liy!tn;1cuiit minii tuntien tottiiit””, isastasi
niaäeon. "liitusi tielian lcatlclci, Senlcin nit-
ltinlca te menette ja mietii te tulette. 0lin
lilljan liittien luonansa, "jolta tuolla piilott-
telee.tt
"’koäellalco?”” lcyeyt Soliyta ojentaeii liit-
iielle liattansa. Sttte liitti yetiii"allieeeti ja
ltiitolliSena "jatlcoi puhettansa. "Siniilcin
ette alatilit meitä, aarnoin lcutti liiinlttit
telcee, jolta einun ott läliettänJ t. Satto ini-
iiulle niineet, että eaaii kulteilla Siituit puo-
leetaet.”
inaäeon ei "asta-"tuottanut ltiinelle tarjottua
liatta. kitin tiayttt sotiinm antait iteensa
linneaa "ja oleyaii lialiclett saineella" LTlclctii
itiin nosti pilataan, nääntyilcee "ja lcuuutelt
aelceletta, "jotlca lillteitit"iit.
98", yaetaei liitii, "minuti niineiitii tei-
cläii et taiiyttSe riilcoulceteeantie mainita, oiilcii
niitti-i myäelttiiiii tainio pelastaa teääitite enlcii
auttaa teitä. !liitta oleit lulcliaii lilailSonin"
"isltiäeoiich !natlti tytti; peläatynteeiiii.
""dlttit, ja taanne ollet ollut hultassa, 8011-
!;ia Itylclce, "joe niinii ltyyiilceeiiii altein liityt-
tiiiiyt teicliitt luottamustanne ja liolieutatto-
matittanne; !tiutta sillei taualla tiitiiii eit
tallila piitie-tii tatlcottulceent perille. lllenlcää
pian tielientte tallilta lyinylcäi’i tiiltiin peti-
Saaii taalcee, liannee iittini menon pote.
’kiiot-tea tulee tuiee, jolta tulilian-tieti et epill-
ltatni"
Il-Iuiieoit lylclciiej tytön etllatt ltiiatpitttten
"ja etiiiiii leppäpiiuii ylilitu, mutta itee liiitt
astui tiiltjaa yaatatiit.
I)aiijel tayallteiiuttaneu tetyeliti ltiintii lituli-
liitiSeStt, "iltanen lcuin litin oli titrltaat:i ociot-
tainteeetauea, Kateutnteltet oltyat tulleet jti
alottaneet yaliäinpttoanea, eenjällceen liitin
lietta anetit oli mitoitettu pitsiini-"iiin tai-lclcaa
!aatta
"308 et ptiltelceu, iiittt minä yölcet tiilen
sinun luonee8t””, aanoi I)aiitel. "liljaa olen
titteliilleiit antanut liiiSlcyii, ettii lietäiin pitää
laulcatöeiiia;n pistuolinsa, "jos "jotain !iiliänlcin
erinomaista tapalitutej; !niitä sain lcuulla
laulcaulieeti etuun tupaasi ja teaan Sttte
ottie liiii-eltttt’i tiilitie "
IIe lälcetyiit; liiiyclessiineii leppäpuitii olitt-
Se, lllacleoit nilatiet !taenoitaa eititte pijin, "joe-
ea tietti I-ylclce lymyi. Iliiii niilit iitinen
yallcoSeii hameensa olceiitii yiilttSe, tiiutta
0aitiel"tlle liäii et ytrlclcatiut aamuiltaan tiie-
tii lcolitaanitSeStaiiea, ytttlclc’ot liitu tteelcitiiii
oljet yotiiut eeltttiiii, iittiilcäyiiolcet liitii iittit
telit.
""Sillii ailia-"i lcun te olitte poissa,
oit tiilillii ollut iiiteS teitä lcyayiniieeii", 3a-
itot jöllt niuort iilaclaoti’tit titpaaii astuessa.
"lculca ee olt?””
"Se olt taulia kateutoutt IIai"ell)jei"g"t8t-i"t.
!kuullessansa ett’ette olleet lietona, aunot
liitii atlioyatteii oclottait teitit 1(tei"eli)i""tti
lirauttaen lcello lcyntineneeii asti"
illalleen toti titelttt I)iiiitel"tllo taltuit iiii-
reeti ja liitelit ILlltinuorin pantia ruolcaa ylly"-
ilälle; attte ltiitt liiliti liuoiieeeta katetti-outiin
pulteille.
’kiinti alttooita lirauttaen et ollut paljon
tiili-eit. Ieiiiitii tetiii niililciteii ollittuolteean-
Sa sallceait iitit-eesit. 1’iåyiiiillii netaat täyet-
iiittiieit tinatuoppi ratsut-ouilta etleSSii, "jolta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
