Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
mies K" F. Liliits ( 1292), lääninkatnreeri
A. Saivander (1254), hoivioik iiotaario
G. M. Tenlati (1193), toht. K. K Kyit-
berg (1106), paitkititirehtöri V. Forseliiis
(1081), kaup. moitti C. A. Ekqmist (1031),
howioik. kanslisti C. M. Paqivaliit (747),
nierikiipt A. A. Broberg (692).
Waalissa jätettiiii kaikkiansa 61 maali-
lippiin.
— tiilet-imieshuoneen johtokuuta. Taival-
lisessa iiiuosikokouksessa toissapäimänä j.
pii" jaettiin apitrahoja köyhille meriittie-
hille sekä sellaisieii leskille ja turwattoiiiille
lapsille yhteensä 6,317 markkaa. Apiira-"
hojit saiwat kaikkinansa 16;; henkilöä.
(S. T,)
Terweyshoidoiiiaitiakitnia Tiirussa
ivaiitsi kokouksessaan t. k. 15 p:iiä käti-
"löin Charlotta Halie’-ii’in kiertelemäksi sai-
raanhoitajaksi ktitttiitssa. Toimeen, joka
oli haettamaksi tarjottu, oli 7 hakijaa il-
moittanut itsensä. (S. T.)
— K. Suotnen talousseuran kamreeriksi
oit ivaliitu täkäläisett kauppakoulun johtaja
Viktor Stvehla.
Wiiiia-hituiokaiippa" Täkäläisessä
läätiiitkoiittorissit pidetyssä hittitokaupassa
wiitian polttamista warten iv. 1883 jolloin
900,000 kitiiitiia tarjottiin, huudettiin yh-
teensä 596,000 kinnua. Huudot jakaan-
tuivat allit oletville toiminiiiiille seuraa-
ivasit:
Kauppias E. W. Gröitber-
gin polttimo Raunmlla
Kaupp, Meiaitin Porissa
Kaupp. A. Bergius’eii Po-
40,000 kann
40,000 "
rissit . " . . 120,000 "
Liedoit polttiino-osakeyhtiö
Liedossit . . . 80,000 "
Kairisteii häyrypolttimo-
osakeyhtiö .tk-"tarinassa 40,000 "
"Pöytyiin poliisina-osakeyh-
itii "pöytyäliä . . , 60,000 "
Anialieiilioriiin osakeyhtiö
Ma-.triassa . . . 50,000 "
Katipp, Strandellin poltti-
itio . . . . 40,000 "
Kauppias Franek’in poltti-
ino Niiaiitalissa . 25,00(") "
F. A. K. Toilet’iit poltti-
ino-osakeyhtiö Uitdessa-
katiptitiit. . . . . 65,00 "
Winrilan polttiiiioyhtiöHa-
likossii 36,000 "
.Yhteensä 596,000 "
Kaikki iiiiitiät toittiiiiiiiiet titrjosiivat polt-
to-oikeiidesta 1 ni. 20 p:iä katitiulta.
(S. T.)
— Paloiorni Wartiawuorella on nyt
warustettu telefottilaitoksella, jotta tulen
fyttyinistä siten ivoi paloivahdille tornissa
ilmoittaa. "jssalotoriiin telefoiiitiuinerv on 52
— Jhineellistä! Gräs lähettäjä S:iiit
T. kertoo: Tantnielan kihlakunnanoikeus oit
tuoiiiitiiiut eritän kansakoulunopettajan 30
icaiitt Iiiiioa Sitii iconaiieicääit muulia: icaicai
"titotta minä jo aian "iitit iciiiiuttnitn "justiina
Ritittnaii’iii ictiiiSSit ja. Siiiii, Jaitiiico, olat iti-
noa "joita olat suutittt tietää täniitit sulai-
Siiiiiioit.”
’kilttiini sanottua liisit iäicöi iioisiSt-et "ja titi-
tttaiiS-.t esars-iti bj’icic’an liitotieaSaii, itiin siti-
ici oron.
0ii8i iiittitiiotoittn icoattaa lennettiin tiilitien
sait-.iiii iiaiiciititsta .litaicicoiin 80liri:iit iitatt-
yit itiiii "jäi äiiimatäiiiiii eaiSoiiiaittt "ja itarjiii
iitäisiiiciiiii tiicicoIaii tiiii,iiaii iSiiaiiiiiiiii; )’li-
ciaSZti niinisinriipiiricsaööii icoico iiiiiiait aili-
mätisii toit-ii oii iiiinaitii i"ii8tatt)", oiicä itiin
kijaiiitzt, mietii itaicati iiaiiitFJtii tiiaicniiaiiIn.
8iiiä iiiiiiti iiiiiii tiimit ajaisiiiiieti tasataiit
]tiljaan "ja icatiaitiiiiiiti iiiiiceiiiiittä ttijtuiititi
lioittaan, itiin paitiiiaiiriniio sii oii tiirannut
unitiiSoniiiitit riiiiiiioittt. .ltiiiicico ai icttitaii"
litistit .sitsi itiioiiitiiiiiut, riitin soisi ii yliki, itii-
Sitmrrot ria-tissit ja piili istunut-raitamoa, eai-
Iiiiiitt iiojuttiiitti; liitii ai tiesintti; niitti ltiiiteii
Fiiipiiriiiäiiaii tiipiilitiii "jti liat-iini raatit ictiiii-
laaniiiiöit ltiiiicoit iiiiitaii riiicoiiamtiiti tiirailit
mainitsemin iiiiiioii iiiiiieiiiiöii. liitti aatisill-
Iceaii )iiii aitanata "syy-iia saitti itaritt- jaiiiit
"ju !intoutui icaiiciiijiititinat iiinoittiriit- atiii
bunias i""i"ii.—; tuas )mitts tuit-iitit itsellensä
tiatsi liiii-riitt.
’l’ittiiii "j"i",—"ico tiiun iiiiiiötiitti iiiiiioiiii niitä
ltiiiiaiiit oii taittiiiii’iiiii; !liiii .siittiiiiiitti initi-
Iiiiii, ett-"ai nati unio iittiiittiiisi iiäiiait tiitiiii’i
oiotin-ii. )liitta na iiii "jo iisiin iii)"iI-iiiii;":tji.
I)itiiiai oii iiiiiiii)"t iiiiiiiiiaiiii siilon lainkariin
öräiiötii naitiiiii ra’osta, "sii nait joittiaatit iiiiit
nauroi tisiintiaiiiiiiiöä, iiiiiiii piijiiicitii itaiiiiiii
oii iiiiiriiittitiait.
markan sakkoon syystä että opettaja oli
pahoin rääkänityt erästä tyttöä; sitä paitsi
tuomittiin hän itiaksainaaii 15 markkaa
kustannuksia hakijalle. Päätöksen yli sa-
notitati opettajatt !valittaneen k. hottiioikeu-
teeii.
— Timm Lehti, ilmaisi wiime perjan-
taitta tiäyttöituitieroinsll- Köökll yleisesti 011
ttintiettu, että paikkakuntaanne ruotsinmie-
liset tätä lehteä kaniiattaivat, tiedämme lti-
kijaiitine tahtoivan tietää, mitä se sitten
liipait liikijoillensa. Gtisini lehti katsoo tar-
peelliseksi tvakiiitttait pääiiiääräiisä olewan
"työskeitiiellä kansait ivalistukseksi ja siwis-
tyttäiiiiseksi" sekä ett’ei se tahdo olla ke-
hoittatitittta kansakouluja periistatiiaait.
Myöskiu lehti tahtoo, silloitikin kuti se on
olemiin oloihin tyytyinätön, aina pysyit
laiti pohjalla. Sen ohessa se muistuttaa,
että puutteenalaiset lait oitiat säätyjen pa-
ratiitettaivat, itiiitta tietää, että tiiuita
ivääriä keinoja oit "ajatteleinattoiitiiudesta
ja joskus sa n o iii a l e h t i e n") kehoituk-
sesta täytetty" Turun Lehti intiaakin "iti-
na wastaati seisoa, kaikkien semmoisien fi-
ivuteideii ktiiii Pietarinteideitks y;
iii. käyttäinistä tiiaaiin saaivuttitmiseksi""
Kieliasiassa lehti tahtoo ipähetitää sitä siir-
keitta eripiiraisuutta, jokit oit saanut sijaa
itiaaiiitite suomea ja ritotsia puhuivaisteii
kaitsalaisteti ivälillä. Se inyöiitää, ettii
"suoiiteti kieli ott kituait ollut syrjääit jä-
tettyiiä" syistä, joista se tvastedes lupaa
puhuit, iiititta iittiistitttaa että "se oit inuu
taitiieii tvuvsikyiiiitienieit kuluessa edistyttyt
melkein ene:nmätt kiiiti sitä eniieit yhtä nto-
::—."Is,— ::2.iosijadassii" sekä "ett’eiioät kiikki
iiiiiuiotset woi tapah ua salainatt nopeudel-
la", joka kiireineit ittuutos ei ivoisikitan ol-
la oloilleiiiitie terweellitteti." Kuiteiikin lu-
paa Tiirun Lehti iiitta auttiin ja puolustaa
suottien kielen edistäiiiistijötä, inutta lisää
tässii kohden — kylläkitt maroivasti –
"itiin paljon kuin sen pienet ivoiitiat riit-
tätvät.”” (Me kyllä uskomme, että sen ivoi-
iiiat tässä kahdet! oivat pieneks. Toiselta
puolen se taas wakuuttaa, ett’ei "se tahdo
polkea ruotsin kieltä", jit se oit sinä koh-
deit tii ii utatita lta taholta" kuullut,
"että ruotsia puhuwaisteti oi-
keuksia ei ensiiikääii tarwitsisi
ottait kysyiiiykseeiikäätt""), ja se
on kuullut oikeiii "htiudettawan, että r ii o t-
salaiset oivat täältä poisajet-
tii wai"). Lisäksi selittää lehti "että
in otii lehti’) itäitiä aikoina ott rumen-
nut käyttäiitääti raakitiiiaista kieltä", ja se
ivakuutta iiioiiellit lnpaiiksella olla sitä te-
keitiättä. Wielä saininne kirjoituksessa "Pa-
iietteieiiiiscsta"” kuulla, että "tiiaamme tii o-
uista sanoinalehdistä’I useat
täyttäivät palstansa häwäistyskirjotttiksillit,
kirjoititksilla, joissa kaikkia niitä ihitiisiä,
jotka owat lehden katissit eri mieltä, par-
jataan" ja ettii syytiii tähän on wiha,
"tuosta siunatusta kieliriidasta syntynyt
wiha"
Turun Lehdett tnonet lupaukset jätämme
walistuiieitten siioiiialaistett satioiiialehtiilu-
kijaiti arwosteltawaksi, tiiutta eitittte ivoi
olla huomauttamatta niitä mottia salaiviit-
tauksia ja syytöksiä, joita tässä tehdään ——
tiitiiittäniättöiiiiä sanomalehtiä ja muita,
sitiitoin salattuja henkilöitä wastaan, kuinka
he kohoittaivat käyttäinääii ivääriä keittoja,
niinknin Pietariiiteitä y. in., puutteenalais-
ten litkien muuttamiseksi, sortamat ruotsia
piihuivaiii oikeuksia, ivieläpä hiiittaivat, että
he owat ajettaivat maasta pois, kuinka he
käyttäivät raakaa kieltä ja tiiyttätvät pals-
taiisit häwäistnskirjoititksillit. Mitkä siis
itäinät owat? Tietysti Turuii Lehdeit ivas-
tnstiijat, joita se ei kuitenkaan ole uskalta-
Auritii toim. harwentaiiia.
")
in.
likisti Sitiiraiii Siiiiroiiaittistanaa sii icaiiiniin
"jo piit-)ai iiiiiiciii salisi stirait laitii-iirajtii. .Iititic-
ico iiittsoi Fiiijiiiriiiaaii, :tintit itiiicoalcöaitsu,
tiiut-tii ai lisztiiiiyt. ’ktiSicitaSitiiSit itiiii t-itiiöi
ictiiiiica iiiiiii:ii oiijiiioiinii 8)"iciciiiiit ju icitiiii
)siistitit-ii t)"i"iniiaStaii icaiioittnrai; iiniiiiot; aasisi
l.iiiiiiaiksii riaiitiiitaariiii tiuiiriiii. iltin jiiiiii
iiiitaiinä riittiin jii riistoili piiliirii.stti ttiitticiiiit
aiiiitiiiii oiiiiattoiiiiiiiiian jit rottiini-tonitittiiiiii
iietiiiiiii.
illoitta itariani 8oii7iiiii raitioni; icti.stiot oii-
riit iiiiicj"iia(-t toisait iioinijn oraaöit, miitta
liitii tisiiuititiitit littisiin §linnuit-ailit. .siilit
iiiiisiiii tarittiiiiä tissiin iiiiit "mainittusi ott-"ai
iiiiiiaiiä oisiit niittikin oiicaiittii raittiit itiiiiai-
tii tipuit: iiiiiiait itiisi-iit, jtt riistoiiaritt "jii-
ittiin-ii sitä iiitStoiit jiiiiiitiiiat, )iitti-"i sairiin
sijaitsi. i""Iiitic.)
ai
"p:nä;
tiut iiiillään niinellä nimittää waati kyllä
syyttää. Tuollainen käytös ei ole rehellis-
tä, maati kurjan kehnoa; ja syyllä woitit-
iiie käyttää Turun Lehteä wastaan sen
omat sanat:
Sanoiiialehtien toimittajat oivat litkijitiii-
sa keskellä niinkuin joku yksityinen henkilö
pienessä seurassa. Niinkuin täittäkin kump-
patiilleeti, niin sanoitialehden toittiittaja, s.
o. sanomalehti tahtoo tehdä itsensä luki-
joilleeit nilit niiellyttäiväiseksi kuiti inahdol-
lista. Ja sen tahdeit monet sanoinaleh-
detkin, päästäkseen tuon tarkoituksensa pe-
rille, oivat niin iiseiit walmiit panettele-
maan tiiitä, joiden kiiassa he oivitt eriiniel-
tä ja unhoittamat iiiiiitiioii kauttiin suonra-
laiseti sananparren:
"Arivaa vina tilasi,
Anna arwo toisellekii"
—— Sainkuiito, Sitnoinia Länsi-Suo-
iitesta, iliiioittita tilattaioaksi yhdennentoista
wuosikertattsa. Sen ivarsinaisiiia toitititta-
jitta tuleivitt oleittiiait iiiaist. O I. Cantell
ja proivastiti-apulaiiteit Gröiiivitll. Lehdeti
tärkeititpänä silittäiiiääräiiä tulee wastedes-
kiti aleittaan suomalaisen kattsallisuiisasiaii
edistäiititieti ja suomeit kielen saattaminen
liioiinollisiiii oikeuksiinsa kaikilla aloilla.
Leljti ilmestyy samanhintaisena ja sattioiiia
päitviiiä kuin ennen.
Lohjaksi kansakotiluille kaupungis-
samme vn sokurileipiiriti leski Wiberg tänä
syksynä, kuteit jo etiiieitkiti, antanut luku-
kauden päättäjäisiksi yhden tiaiilitn koti-
tvehtiä kitllekiti kotilitlle. Kiitosta ansaitsee
se, joka lahjoillaiisa tahtoo lisätä lasten
iviatonta iloa,
— Atira ilatontun tällä tviikolla, paitsi
perjatitaiiia, myös lauantaina, jota wastoin
joniini jälkeeti tulee ivaaii yksi ntiiiiero täl-
lä iviiodella.
Säiityhitone-walioluiinan etisitiiinäi-
nen kokous vii wiime tuorstaina 14 p. t.
U. S. kertoo tästä: Witliokuttnait eitsiiit-
itiäiiteti tehtäwä oli sihterin hankkiminen,
jit walittiin tähän toimeen, ivastedes työti
tiiitkaait titäärättäwää palkkiota wastaa-i,
yliopettaja K. J. Lindeqwist. Sitte otet-
tiin keskusteltawaksi, olisiko tulema säätti-
huone rakeniiettawa kitikkia neljää ivaiko
ainoastaan kolmea aatelitonta säätyä ivar-
teii. Eri säädyiltä toimitustattijakuittaan
tulleistii, tätä asiaa koskemista pöytäkirjan-
otteista oisivat tiäet kahdeii säiidytt päätök-
set esiiii tuodut tiiitt yleisissä ja epäiitää-
räisissä lauseissa, ettei toimittisivaliokunta,
Waltiosäätiijeit kirjoitusta Majestetiile laa-
tiessaaii, katsonut woiivaiisa siihen piiriita
tarkempaa iiiääriteliiiää puheeiiit olemasta
seikasta, waan käytti ainoastaan sanaa
"Säätyhuone", ja tässä muodossa oit mai-
nittu kirjoittts saanut armollisen wahwis-
tiikseii. Kaikki, jotkit eilisessä kokouksessa
asiasta ajatuksensa lansuiivat, oliivat sitä
mieltä, että eri säätyjett tarkoituksena epäi-
lettiättä oli ollitt säätyhuoneen rakentaiiii-
nen ainoastaan kolmea aatelitonta säätyä
ivitrteit, niinkuin ivariiiaaiikitt siiätyjeit pöy-
täkirjoista oit tiiihtäivä, jos kohta tätä, keti-
ties tuon suuren kiireeii tähden wiime ival-
tiopäiiväin lopitlla, ei tuliut tiiiuetioiiiaaii
iiiaittittiksi kaikissa itiissä pöytäkirjati-otteis-
sa, jotka siitä eri säädyistä tointitusiviilio-
kuniialle lähetettiin. Seti osoittaa, arivel-
tiiti, sekin seikka, että Waltiosäädyt oliiviit
iitääräiineet säätyhitoneeii rakennukseen ai-
tioastaaii 1,200,000 markkaa, jolla suitt-
tnitlla ei ivoine saada armokasia huonetta
kaikille iieljälle säädylle. Täiiiäii kysymyk;
sen lopullinen ratkaiseminen jätettiitt siksi
kitin asetus siiätyhiioit:maltokunnan asetta-
misesta on julkaistu.
–— tiilollaswero. Asetus suostuntame-
rosta niallasjnouiien walmistamisesta ott
nyt julaistu" Se oii aittiettti jouluk. 4
Seii katitta tulee, kiiteii tittiiiettit,
tiykyiseii oitttiveroii sijitaii, jostii ei ole sait-
tii tiiydyttäitiiä seurauksia oluen walmista-
iniseeii käytettyjeii maltaiden weroittitini-
tieti. "Sen iiiitiirii saadaan selwäksi kuhiin:
kiti oluttehtaasen asetetulla itsestääii liikki!-
ivalla koneella, ii. s. "iiialtoineterillä",
joiikit itiähiiitäätikiti kahdesti kuukaudessa
tarkastaa kiiwernärien sitä warten asettama
tarkastaja. — ".Tätä asetusta seuraa k. se-
itittiii t. k. 6 p:iiä aittitiiiit kuulutus itse-
tiikseii toititeenpanosta j:t sowittamisesta
Tiirkeinimiit säittiiiäkset siinä oivat että,
waikka asetus astuu woitit-"tansa eitsi tittii-
mik. 1 tintit, aikaa iitaltoiiieterien hankki-
miseksi iiiniiiinetiiäii puoli intiatta, eli itei-
näk. 1 p:ään 188;; saakka, sekit että itäinät
kotieet saittaan tullittomasti tiiodit tilko-
tnaalta. Tullinlihallituksen toimeksi jäte-
täätt ohjeiden antaminen, jotka tämän tul-
litvap.tudeii nauttimiseksi oivat noudatetta-
witt. Wäiiajall-.t owat kaikki maltaat,
jotka oitieitpanoon käytetään, enneii rouhi-
mista iiiititttiiivat asiattoinaisesti tarkaste-
tulla tvaa’iilla, ja oit sitä paitsi tintattujen
ja rouhittujen maltaitten inäärä pantawa
siihen päiwäkirjaan, joka asetuksen mukaan
oit pidettäitiä ktissakiti tehtaassa, ynnä to-
distus siitä, että mittaus on tapahtunut.
— Kirjallisuiiiia. Suoitialaisen Kir-
jallisuuden Seuriiii kirjapainon kustan-
ttuksella oit liittautunut: "Lukemisia
Lapsille 3. Topelius’elta. Teki-
jän liiivalla suomennettu" 7, —— 75 sim.;
hiitta 1 markka. — Parempaa joululahjaa
Sttoinen lapsille ei ivoi aittaa. Tämä ivihko
sisältää seuraawat kertomukset: Urholan
lintta; Koitvutt iiiithtaivat toiiveet hiiren-
kormit-ajalla; Kirkonkellot; Sirkku;; Kuih-
tuitut lehti; Tulitikkn; Luistelija; Eli
Rhem; Sydän kiinitioaivata gummia; Ke-
sästä, joka ei koskaati tiillut. Wihkoa ko-
ristaa yksi kuivit.
Hra G. W" Edlund’in kustannuksella
oit liittautunut: "Sydämetön ja Sy-
däittellitieii. Kertomus Nuorisolle.
Frans Hofftnanii’in kirjoittama. Suo-
inentaiiut A—a. Neljällä teräspiirroksella
warustettu" — 114 siw.; hiitta 75 pen-
nia.
Kirjakauppaati ott ilmestynyt: "K e isa-
rilliseii Aleksanterin Yliopis-
toti Muistojuhla Juhana Vil-
helm Sitelliitan’in kunniaksi
24 p. Mitrrask. w. 1881". —– Hiiita 2 m.
Hra G. L. Södersträm’in kustantiuksella
ott ilmestynyt: "T alivi-J ltain Ta-
rin o i t a. Kirjoittanut 3. T o p elius,
Suonientanut Aatto S. Eitsimmäinen
jakso. liI. Kulta-Aawe". 152
sito; hinta 2: 25.
"A ska intti e uros. Kirjoittannt M.
L ertti o ii t o iv. Weiiäjäiikielestä suonien-
si M. Wuori". —– 172 siiv" hinta 3
iitk.
— liusi kuivalehti. T" S. kertoo: Pai-
iioasiain ylihallitus ott aittanut luwan
"Työmiehen toweri" niinisen ku-
ivalehden antamiseen Tampereella. Oikeu-
den oit saattut kirjakauppias E. Hagelberg.
— tiiahaniähetitkset Weiiäjälle. Postt-
hallitits ilmoittaa: Sattuneesta syystä il-
nioitetaan yleisölle, että rithaiilähetykset
Weiiäjälle owat ehdottomasti makuutetta-
tvat; iiiunten otetaan tie takaiviirikkooit.
– Yliopisio. Talous-oikeuden ja ival-
tiotaloudeii professoriksi kuuluu lakit. toh-
tori J N. Latig oietvan nimitetty.
Iulkiseit juitialuusopillisen erotutkinnon
suorittiivat eileii settritaivat länsisitoiiialaiset
ylioppilaat: A. Laksonen A" W. Sjö-
liloin, H. Wairiiieit.
—- Waasaii suomalaisen lyseon joutu-
misesta ivaltioii liitostani! oit hywiä toi-
tveita, kuten W. L:lle tullut sähkösanoma
Helsitigistä kertoo"
— Kai’uii toittiittojan kuuluisassa pois-
sulkemisasiassa Ouliin suomalaisesta lyse-
osta oit nyt kouluti johtokuitta julkaissut
selityksetisä, jossa se luettelee Kai’un syn-
nit hamasta toimittajan ivankeus-jutusta
asti aitta Ouluiaisten ihiiiistyiniseeii palon
hetkenä sekä miten ttäiität oivat tvaikutta-
iteet koulun nuorisoon ja niiden ivatthein-
tiiiii. Lehteiiiiite ttykyään erittäitikiti ah-
das tilit ei salli tämän kirjoituksen julkai-
semista, ivaan huoiiiaiitaittiiie, että se sekä
.ikitiun tvastaus löytyy il, Suomettaren
it:ssit 203.
Joiitokuniian selityksestä havinaamme
kyllit, ettii hra tilivekiis, .ikiti’iiti totiuittaja,
oit kotvasti suututtanut johtokittitait ja iuul-
taivasti saittoiit tiioitta iiniutakiii Oulu-
litistit, mutta se ei puolusta johtokutinan
iiienettelyä. Häneii käytökseiisii opettajana
koulussa ia eteiikiit oppilaitten suhteen, on
toinen asia, jossit johtokunnalla oit iiiysi
ivaltit tiioiiiita. :liiatta johtokuitta ei ole
selityksessiiätt todistanut tiiuitta kitsit että
hätieit jiilkiiieii esiitttyiiiis.iitsii oit paljon
waikuttanut oppilaisiin sekit ettii uäinät
joskus chkä ow.tt känttiineet itseiiiin siitä
sisustit sopimattomasti, johoit kuiteittaan hra
.iiivet’äs ei ole heitit yilyttitiiyt; Sitii ei
tietysti ivoi ivälttäii, ettii se mikä kiistoit-
iaa yleisiin mieltä saniassa kannassa kuin
koitiu oit, inna-3 paljon w.tikuttait ituori-
sooii, itiiitta sitä pitää elidoit-.niristi estää
että he osoittawat iiiieiiiiitsii sopiinattoiiialla
tawalla; jit se ei vie keiieiikiiiiitsjiiitiun
tehtäwä kitin — tattiini soittajiin. :tohto-
kiiitta ott koittanut puolueaaa menettely-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
