Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Siwistykleti pitää olla kototta kasivanutta.
Sillä kosk-i elämällä eri paikoissa ott eri-
laisia waatimuksia, niin täytyi; siwistyksen
olla näiden waatiititisteit mukainen. Ratis-
kalaitieit siivistys ott meillä sopimatoin,
koskit elämäti !vaatimukset ineillii oivat toi;-
set ktiin Ranskassa. Tällä ei kuiteiikaati
ole satiottti, ettemme itsiämiiie siivistäessä
woisi jotakiti oppia ranskalaisilta.
Sitvistys ott eläiitätt taide, taide elää
niiii kititi eläiiiän lait waatiwat. Tällä
kaiiiialla seisoessaiittne saat-.imitte tehdä pari
oijeitniista U. S. n:o 284 löytywiinHast-
rupin lauseisin. Häu sanoo: "siivistyiieitä
katisojeii keskutidessa oiotit ne ihmiset, jotka
tajuten owat osallisia siiiiä, !tiissa katisati
henkinen elättiä wirtaa"" Täittä vu aiwati
totta, jos kittisiin henkinen elättiä wirtaa
elämäit waatimusten inukaan. Mutta itiin
ei ole aina laita, waati toisinaan wirtaa
kansain henkinen eläinä wastoin eliiiiiäti
ijäisiä lakeja kohden kuolemaa ja kadotusta,
ja siinä tapauksessa ott siwistynyt se, joka,
oiwaltaeti tämän nmaran, osaa johdattaa
tätä kansan eksynyttä hetikieläiiiää oikeaan
suuntaan. Hastrup lisää: "siwistytieitä
owat kansan toimekkaat ja iualppaat jäse-
net, kaitsallishetigeii aseet, ne joissti kansai-
lisluoiitie iltiiaantiiii". Nätiiät lauseet owat
totta suitialla ehdolla kuiti edellisetkiii. Tosi
on että siwistynyt oti walpas, toittiikas ja
kansallinen, iiititta toitnellisuuden y. in.
tulee liikkua elättiän yleisten waatimusten
tiiiikaaii, ei waan oman elämänsä. Se
joka itsekkäässä toittielijaisuudesiaati sortaa
talien oikeuksia, hän ei ole siiuistyniit waati
raata. Niiti tuoi toisittaan teinen katisal-
lishenkikin sortaa toisen yhtä oikeutetun
kansallishengen oikeuksia, se oti rikkoa elä-
mäii waatimuksia, ja sellaisen kaitsallisheit-
gen ase oit raaka, eikä tiivistynyt, olkoon
kuinka walpas ja toimekas tahansa. ——
Mutta kun kirjoittaja edespäiii sanoo:
"Siwistys on se, että ollaan miksi oii luo-
tti" tiiiii lyöpi hän naulaa kaitteeit, sillä
niin juuri oit sitvistys. Kuii ihtuiiieii tekee
eliitnäiisä fellaiseisi, kun se luomisessa ott
aiwottti, niin on hän sitvistyiiyt, olkoon
sitte prosessori taikka talonpoika, se oti ai-
wati sama.
Mutta löytyykös sitte ketään täydellisesti
siwistynyttä? Wastaus: ei ketääii! " Täy-
dellisesti siwistynyttä ihtitistä ei ivoi liiytyä
koko maan päällä, kosk’ei kukaan saata
wäittää, että hän osaa elätnistaiteeii tiitt-
dellisesti. Aiiioastaaii siwistyksen tiellä.
Ia siinä ott toinen ehtinyt keulemmaksi kuin
toinen, tiiutta iiiaaliti päähäii ei kukaan.
Ei siis ole kenellekään ylpeilemistä. Me
oleititiie kaikki tvaaii puolittain,
—rt.—
Kotiinaalta.
— K. Tutitit howioil’etis päätti toissa
päiwänä syysistuntonsa sekä nimitti silloin
:varatuomariksi auskultantit wapaaherra
Max. Atniitofs’iii, Iulius Harald Dick-
hosf’in, Karl Georg Frietsch"in, Frans Wil-
heltii Hartzell’iu, Walter Fredrik Hembiir-
ger’in, August Iuselius’en, Nikolai Wal-
deitiar vott Wetidt’in ja Werner Orell’in.
Samaiia päiwänä otti hoivioiketis auskul-
tatitiksi ylioppilaan Ossias Johattties Kar-
steii’in.
—— .piippukannan sanomia. (aniin).
Kttollitt. Jlmajoen ktippalaiiieii wara-
pastori Kaarle Ktistaa Hjerpe. — Mä ä-
rätty wirkawuodensaarnaaja Jlmajoella
Aatolsi Weetrikki Molin pitäitiääit pasto-
rin toiitiia siellä ja kappalaisen apulaitteii
sanotussa pitäjässä Hellsberg wirkaa teke-
tiiäksi kappalaiseksi. —— Haettawaiia:
kappalaisivirka Jlttiajoella" Näyt-
teet: ivakinaisen tviraii saantia warten
ott suorittanut wirkaa toittiittawa kappalai-
nett Messiikylässä Heikki Hermonen ja
itiissä kiitoksella hywäksytty. —— P r o iv a s-
t iii a r w o on aitiiettii seuraawille: Mtin-
salati pastori Niiles Kustaa Ettieleus,
Kaiistisen pastori ja Tuomiokapitiiliit as-
sessori Kustaa Gideoti Forstiiaii, Kankaaii-
pääii pastori Matias Willteluii Hatinelius,
Laitilaii pastori Niiles Helenius, Hattulan
pastori Weetrikki Julitis Lilius, Kuinlin-
gen pastori Iuha Weetrikki Maniiström,
Finströitiiii pastori Nuuti Emili Sonick,
Uskelan pastori Petteri Aatolsi Wasz ja
Lätigelttiäen pastori Nehemias Weriti. —
W a r a p a s t o riksi on nimitetty: Pih-
lajaiyeden kappalaiiieit Julius Bergroth,
Petolahdeii kappalainen Esaias Seweriii
Crouströiti, Waasati konitiiinisteri Joeli
Augusti Heikel, Halsotvan kappalainen
Kaarle Henrikki Liiidgreii, Turiiii mykkä-
koultiii iv t. johtaja Aatolfi Eliel Nord
iiiaii, Maksanutaan w. t. kappalaitiein Eitii-
li Alliert Rtidelius, Ylikannukseti w, t.
kappalainen .Kristitiiii Sjöb:otn, Turiissa
linnansaarnaaja Llrjö Leoiiard Udeiiius ja
Mouhijärweii kappalainen Atiton Etiiili
Welleuius.
— Tulkiniioii ivakinaisen ivirati saantis-
oikeutta warten suoritti toissti päiwänä tä-
käläisesfä tuottiiokapitulissa Messukylän iv.
t. kappalainen Heikki H ertti o ii en, jouka
tieto ja taito kiitoksellahywäksyttiin.
— Tarkastuslautakinttaau walittiin tois-
sa päiwänä pidetyissä maaleissa:
Eliiikeiiioitharjuittajista: Sahl-
bom, J. F" karwari, (397 ääntä); Sileii,
A„ katippias, (384 ä); Sti"atidell, B. L.
B., kauppias, (588 ä.); Sundqwist, A. W.,
puuseppä (394 ä.); Westling, J., tehtailija
(66:3 ä.); Osterlund, C, J„ kauppias
(394 ä.).
Talonoinistajista: Enqivist, E. A„
leipiiri (422 ä.); Ericssoti, M, konsuli
4409 ä.); Grönlund, K. G., työttjohtaja
(402 ä,); Grönroos, G. R., stiiitari
(397 ä); Äkertnait, C., kauppias (397 ä.);
Osterblitd, Julius, kauppias (484 ä")"
Wirkamiehistä: Aspeluiid, O. Fr.,
raatimies (346 ä.); Eklund, A. M., sata-
ttiakatteiiti (402 ä.); Lundeiiius, E. A" F.,
postittiirkaiiiies (422 ä.); Tiuigren, G,
asessori (433 ä.); Wessel, A. W., kotilun-
opettaja (422 ä); Westerlittg, F., kruunuit-
tvouti (447 ä.).
Täinäti wuoden tilientarkastajiksi walit-
tiin sattiassa tilaisuudessa:
Careii, G. W., kauppias (397 ä.); Knor-
ring, von, A, wapaaherra (421 ä.); Litid-
ströitt, W., kauppias (422 ä.); Lundetiius,
F., hotiiioik.kanslisti (242" ä"); Mattsson,
G. E", katteini (421 ä.); Osterblad, Johti,
kauppias (434 ä.).
—— Täkiiläisen kauppaopiston johtokuti-
taati walittiin toissa päiwänä jäseniksi leht.
C. J. Arrhenius (jälleen) ja kauppias A.
Iakolissoti (konsuli J. Julin’iti sijaan, joka
ei tahtonut tulla uudestaan walituksi). Joh-
toktiiitaatt kuiiliiti, paitsi ylläiiiainitut, ku-
ivertiööri, kreiwi C. M. Creiitz, pormestari
F. Iuselius, assessori C. E. Stenius, kaitp-
paneutvos G. ?! Lindblom sekä kauppiaat
W. T. Holiii ja A. Törtiudd.
—— Työliuoneen johtokuitta waltittttettiiii
ivalioktiniian kokouksessa 18 p. t" k. toimit-
taitiaaii kiistaiiiiusarwio uudelle Tuonelatt
tiiaalle rakettiiettawalle rakentitikselle, joka
tulisi sisältämääii kaksi sutireitipaa tiilisalia
ynnä warastohuotie. Rakeiiiiukseii ivaliiiis-
taitiineit tarjottaisiin jiilkisella urakkahuuto-
kaupalla ja pitäisi sen oletiiaii lokakuulla
etisi wuonna tiiiti walmiitia, että työhuoiie"
silloiti saisi sijaa uusissa saleissa. Johto-
kitittiaii pyynnöstä oli jo artiiiolta kustan-
niislaskttja tehty ja oli insinööri Neuitian
saantit tie iioiisettiaati 10,271 tii. 70 peti-
iiiiii, rakennusmestari Liudholm 14,10it
markkaan ja rakeittiusttiestari Grötiluiid
10,957 tttarkka" Raketttiuskassasfa ei ole
toki enempi kuin 7,000 ni" joiika tähden
johtokutinan tulisi kaupungin ivaltiiitstolta
pyytää atiniskeluyhtiön ttioittoralioista 5000
markkaa, koskit itiin paljoit luitltiiii wielä
tarwittatvait lisää.
—– "Lännetär", länsisuoitialaisen yliop-
pilaskuiiiiaii albumi, oit ilmestynyt kirja-
kauppaan. Täiiiä ott "Läiitiettären" kah-
deksas wihko.
—Ka1uitkirjoituksessa kauppias J E.
Nordfors-waittajan jälkeen ilmoitettiin
omaisuutta 220,794 iti. 72 p. sekä welkaa
ja poismenewää 461,986 iii. 85 p. Näin
kertoo A. P.
– Telefoni-lititoö oit nyt saatu wal-
titiiksi poliisikattiariin, molempiin palokalu-
ivarastoihiti sekä molempiin palotorniin.
(A. 11.)
—— Tuottiaati—markkiuoita pidettiin tääl-
lä eilen ivanhaan tapaan. Wäkeä oli jo-
tetisakiti, ttiiii että torilla aamulla itäyttikin
tiiarkkiiiatiiaiselta. Taniaroita ei kuitenkaan
ollut iuaittittattiastt; itiuita kauemmin kesti
sentähden hewos- ja kellomaihto-katippa.
" Aitran seuraawa numero
ilmestyy huomeniin;
—— Hiptiak; sanomia. (Portvoott.) Kiiol-
liit marrask. 1"; p. kappaleitten Sorta-
walassa iti-past. G. Bäckström. — Wirka-
wapautta opintojen jatkamista warten on
myötineity iv. t. kappalaiselle Kaitgaslam-
mella K O. Silfwetiius’elle kuuden kuu-
kauden ajaksi jouluk. 1 p:stä" — Mää-.
rätty: kappalaisen-apulainen Sortawalassa
O. W. Olaiider iv. t. kappalaiseksi siellä,
Pietarin hiippakunnasta päästettti pastori
P. ?! Aschan w. t. kappalaiseksi Kaiigias-
lammelle ja kirkkoherran-aptilainen Rautjär-
wellä A. Hälwä kirkkoherraii-apulaiseksi
Mikkeliiti. —— Käskykirja oit aitiiettii ehdo-
tetuille kirkkoherraii-wirkoihiti Luumäellä
ja Nastolassa, joissti waalisaarnat ott mää-
rätty tatiittiikiiiiii 14, 21 ja 28 p:ksi ensi
wuonna ja kirkkoherran waali seuraawan
helmikuun 18 p:ksi — Awoiiiteksi oit julis-
tettu: kappalaisen ivirka Sortawalassa sekä,
hakijain ptiitteesta, seitseiiiätitieit kerran
kappalaiseii wirka Kangaslaiiimilla, kumpi-
kin haettaiva 90 p:n kuluessa, edellinen
wiime marrask. 22 p:stä ja toiiieti 29
p:stä lukien.
—— liutta kirjataiteessa. Herra K. Suo-
iiialaiseti ktistaiiiiuksella ott ilmaantunut
ettsiitiuiäineii ivihko P. "söatiitikaisen alkit-
peräisiä kertomuksia, yhteisellä ttitttityksellä
"Jtttelittia Lä heltii ja.lkatikatiitt
Täittii ivihko sisäliää kaksi kertomusta:
"Eteläii ja Pohjoiseii T,ytär”
ja "Piiiiaiiteii Lähde", – Hitita
1 iti. 50 p.
— Kirjallisiititta, Hra K" R. Botie-
dorfsiii kustannuksella oit iliitaiittiiitit "Rti-
tt oelittia. Sepitellyt —r ——r. 11," —
Hitita 1 iti.
Wieliii ja Göäs’in kustannttksella oit il-
tiiestyuyt :
"Eiisimtiiäiiieii Koulu. Wä-
hiiinen kirja lasten opetukses-
ta etisiittitiäisenä oppiivtioteiia
Alkeisopettajille koulussa ja kodissti. .tkir-
al’a-keisari.
(Iatlt0a).
Jaaltolla oli liiitlcau leliclutiteta eiltii, ettii
nälti tyttären elenan nlitii enureeea tueltaeea
ltuiu liän iteeltin eli, miitta liäii ei ltaunan
antannt eijaa tainitaltaieelle ajatulteelle naati
iitinen "jalo mielensä piiaei taae naitelle; litin
ltolti poitnietaa eielunea noimia ja loi eil-
inäueii matalaan ltatteou löntäälteeneä jetaiti
pelaetulteen 1telitea.
8illä ailtaa nainoojat ulltopuolella teltiniit
tnötä. Unt oli jo tiinet painii ja punerta-
na lielicle rueotti lunta. lijaäeon eli mett-
nnt jeltiraiitaan naitemaan ettii pailtltaa, joe-
ea Jaaltlto eclellieenä elitoona oli ltacleniiut.
kuljettu tuoneltlte eeeitti niinelle tieu;" ltäit
lönei jäljet, mutta ltacletti tie taae. nltltiti
lian piiäeti tultaliutetitit nuniloti ja 1tumar-
tui maaliaii" bumella oli tumtiianputtaiien
talita, jolta eaattoi tietuet napieeinaau; ee
oli iii-itten poiltanea" neil, ieiiit nuoclattatuu
neil.
lilacleou aetui eteeiipäiti ja niiliiiu matltan
paiieeii taae niilini eatnaulaitieu netit-alitu;
jälltiii eitti naetaan ei niiltnnnt, eillii itulltija,
jolta oli tuttu pailtalla, oli ltiiFnFt ltiniii;
mnöteit ja anelmilla pailtoillu, jeieta tuuli
eli nienFt litmeit l’eritaliint ltititetiltln itii-
ltniniat ja näiltiit IItiäeoti loi liuomienea,
)lain liän nilineiii tuli toinille, joeea ba-
niel kiile tjöeltent-Ili. t’liiiiäieellä aetnimel-
la taae oli neripjlltltii. lilalleen ltiilti )liii
ja lalleetni puoleltanea )siitä nai"maeti ltuin
Vaiiiel tojeelta puolelta. IIän lönei liiteltii-
ltinen, jota ei tänä aatuuna niin taritaeti
ltuin ennen, elttt iieetettu länelle. Sieiii.im
wentänii tiimiin ltautta elle oli laitee 15)"-
tietty.
lläatleeu ei millaan tiinalla ilmoittanut iite-
neetjetiineä, eiltä liänella nnt ollut eaina
tarltoitite ltiiiit toleilla, !iiin lnltltäei ltinen
eintiun ja tlrltieti alae läneetii. ’siltapuut
elinat etetttt pole, inuttu liilatieett itojauei
ltaeiitteii ja pääeti iteeneii alae ltolniin.
I-ampitu ei ettii-ii ellut palttuineen, mutta
liineetii tuli ltiitltan nalea" I-ultltari iialti
mielieit ietunau lanitealla muutamia aelielei-
ta itäneeta, mutta liiii! niili-)ii elenan nilit
ajatitlteiinea naipuiieena; ett’ei lian enein-
ltiiäu ltanaiutiut toieett tuloa. likaeleott elip-
eiiliti, ltuuei iiiiueetieä "ja itjirulttaen liittien
ltiolteeuea lian ltierei ltaeinarteuea ltiinett
ltaulaatiea.
"l’oi, poiltaiti!""” ltuieltaei ltäu aktuelli-i,
jolta nieli-i napiei niimeieteu tuutieti mielen-
liiltitttilteieta. "Sitiältfi olet j"1teieeii tiennein
niliellietetnme luineen"
iiBilt-"It minulla oliei niiu euet-i nalta pito-
luetaa petäniätti, ituiu teillii on naltii tappaa
niliellieianne?” 1t)"eni "saalilta letupeiillä iiii"
nellit.
"liIieei-"i liitit on?"
"kuolla eieiieei’i. ’kiillä ltetltellä te uia-
ltaatnaeta noitta liäiteii pettiiii.ii
nlaäeoti oli jälleett tullut tnniieeltei, ltuti
niilti Jaalteu pelaetetultei. lIati ltäni t-"tieeeu
ltolniiu nieniiii piineiiittpiiii onea ltoltileu, mitt-
ta "laaltlto nouei ja aeettui liänen eteetieä.
"l’artoltaapae liitiltan”, eanoi liitti liiii-iii-
eeeti, "ja allt-iiii tiinaltaan elice etieitniiineii,
"jt-icet aitaa tuota onea. ls:nereti ei aleltaan
)t1teju, liäneti tytti-irenen, neiti Soltnia; ott
ltänen 1ueitattea.””
"ilanen t)"ttiit"etiei"t!”” toieti niaäeon, jolta
alltei aanietaa "laalten raltltautta. "lR’oin
miiiltii nueltei tuintitt ltänen tiiliteneii tarnitei-
ei niipnii? liliuttlla naan ellei liiultatt pultit-
mieta tuolle jalolle lieri-ille, jenita eultu en
tuottanut etirua ja liiipeiiii perliittiiltei miuun
eunulleui.”
"nijnltälaieta ltittiniaa te eit-te jätätte eu-
nullenue periuiiältei?"” naetaei poilta, "te
letitti, jolta tnurliautte tiirnattoman iiiielteti.ii
"lliinii naan pyytikin ltanelle ltoetaa."
"Jumala ott jo liiiuelle 1teetauut, eiltii
teilla ellei tnitiiiiii linnää eiitä, ettii polltieit-
te maalian ltäuen, jota itona ltelitalo 1colto-
nanea on inaeeutanut."
"010 natti, .letaltltol
pultut"””
Uiiin eanoett likaäeen ailtoi meniiä .laa-
lten eltitee, tiiutta tämä ojenei niinelle liitei-
iiiieä ja ltiiieltaei:
"0inan iteetine talitien eeltä likinen tyttii-
t"eiieii teiltäeti, jota äititii ltuolemauea lietltel-
lii eiuuaei, mliiii runoilen teitti aimalitainaait
ltiiutii tiituii ainoa ltet"ta.”
.Iaaltoit lilltltueeea, liätieti taltinea eli meit-
njit atilti "ja blacleon niilti ettii liänett pai-
tanea oli nallein tiet-leea.
Iiänen entinen pelitouea palaei "ja netiieti
poiltitttea painiin naleott, liitti ltutiei:
Iinii et tieäii mitä
"isoi onnetonta! 0letliait eiuii liaaneil-
tettu!””
"löi ee tititi’iän tee,”” naetaei "laaltltin
"lciiula naait eatutti niittua 1tiieinat"teeti,” —
blatta teclellaltiii, teiini! Btteltö iit-malttia
enetetiä liätieti tzittiiieneii tiiliäeii jolta on
3)"nt0n ltailtlteeti, joeta te "syyti-itte ltiitien
ieäiitteii.”"
"illitä einitlla eit ltiinen ltaueeaiiea telte-
inietii, iteelta panet iteeei iilttiilcei ltätieti
tiiliteiieii? Sinii et naetaa — einit eiie liiiii-
tii lettiinit?”
"ltliittwi neetael
lemuilii näittä.””
liluileou eli ltetlten iitineti; eltte ltiitt piilt-
lteei puliuniaan; ilttiiinltttin iteelteeiieii.
"ilolta taitolta otttiettoutuite" ltoltttia tuittua!
niinä ai’on ltoetaa niliellieelletii ja eatutin
polltaatii; nattlieiitmat niljaanat, tiiutta lap-
eet raltaetanat. —— dleli, olltoeit tuenneeltei!
ulitta jaan tänne. mutta een enempiin einii
et eaa naatta minulta. liliuä eit talielo olla
"Iaaltlto ltiljaan, " minä
eneimmiiiiten, jolta tinaa ltätien oneauea, ja
eitti ei initiun tai-niteeltaatt teltclii, eillii tuoe-
eii tulee liittien paltitt niliollieenea.”
lilaileoii"iit njelii pultiteeea, !tii-!tae nalon
eäcle loieti lteiltiu ja liitteeta nariei tatutta,
italltltia eeltä itjneiipalaeia. l)aiiiel 1;"t"iie oli
eaaitttt aulti liineii, joeea liitii plati iteeltin
iliiiiiautiii ja päiteti iteeneä alue ltolniiu.
lctiltei rateiiinieetii eetiraei ltiintii; toieella
lieietii oli ljilttj" 1tiiäeeeii.
Samaeea liitin Junitlte niilti naloti liineetä
loietanittt, nilit liitit rietiei eeittiille ja anaei
euttreinuiau onen, jolta aunaietitua ltoltonan-
ea peitti pietieutiniiit enen, joeta Seltnia
b)"1tlte näliiiii eittien oli !tiennyt-. lllttiieon
lteti lielteiiei liiiuen tarltoitulteetiea, tiiutta
ei itttitenltitnn eetuuni" ltiintii; ltiiti liitäittjiilt-
ee vaitiel’iitt; jolta oli nellan titleliilulteleea
ltoniietu tziifietiiiteii ja jutilta toinit eeltii intil-
tit oli tttttitttutiitt milt’ei tuiitetnitttotttultei.
Niiltileeeiiiteii lultltariit, liitti ltiiuei ltitminae-
tulteeeta ja liiineti riemuiten eli naan pitoli-
ttaitieii, lteeltii toitieit oli elttjnjt liiitteii eilel-
leiteii.
"lcuittlta einit elet piitieent tiiutte, lultltari?
.la nieläjni peilciteiltiii ett täällä. —- lilltii,
tie tuet"1tlteee?"
blacleott oeeitti rappueteu niereeeii elenaa
liipeii ja naetaei:
"lilurttieeeatiitne ltattoa rilclti, me liinalin-
ttie tuen alaeinentiiniin.
"il/liitta enoretl, enereti! inieeii liitit eu?"
likaeleeit ttält)"i eetinaii etnan iteeueii liittie-
ea. Jaalton ltaenot oeoittinitt pelotti-iinaa
tueltuu. lletlteit ailtaa ltalltlti elinat iiiiitetl.
I-Jilttj" loi nalottea ttiiiliitt lteltiieen mielteen,
joiilotilta ltaenoieea itiin erilaieet tunteet il-
inaaiituinut. .laaltlto ituinarttti uänriieti "ja
lioitettltiiiitt liitomantu-"itte ltiitt euuteli leituet;
ltättii.
8illoitt nattliue ueeti pääneii pystyyn. IIän
oli teliuni. piiatälteoneii, liittien eieälliuen tuie-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
