Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sillä se oli monenkertainen ja joka kerta
oli sidottu monen sylen pituisella purje-
langalla. Wihdoin wiimeinkin tuli näky-
wiin pieni rasia, josta ei löydetty muutit
kuin wähän paperia, johon suurilla la-
tinalaisilla kirjaimilla oli piirretttj: "Las-
kekaa nyt, lapsi kltllat, huntiksenne yksin
neuwoia josko kaikki saainantte joululahjat
yhteensä owat kymmenen itiarkan arwoi-
set!”” —— Me nauroimme. Tttskiit olisi-
kaan kukaan noista sawikukoista, ttukkeista,
"""""" ttt. pikkukapineista, sotkit
oliwat tuottaneet meille itiin paljon iloa
ja huwitusta, maksanut 10 tiiarkkiia! —
Noin puolen titnnin perästä saapui wih-
doin isännöitsiämnime seliraiiii, kertoeli että
kiireelliset toilnet olitpat iviiwyttäiteet häntä
ennen tiileiititsta. Aliissa kielsi hän jyr-
kästi pois sen, että hätl olisi jouliipukiit
osaa iiäyttänyt. Lopuksi oli hänellä kui-
tenkin tottiiis ttiitnitstettatvana. — "Mistä
sait tuon hirweäil suuren piikinnahatt?””
—- kysyi joku tiieistä. — "Wai yhden pti-
kin nahatt sen luulit olewan! — wastasi
—–s- iliveillen —" Sinäpä tunnet oiwal-
lisesti eläintieteesi! Kolme nahkaa siiiiä
oli ja ne sain niihkliri Seppäseltä laittiiksi.
Kunnoit mies tuo nahkuri; otti ivitan
kolme markkaa uniokraa, iiiarkitii nahasta.
Mutta llskokita pois että siinä oli työtä
ennenkliin saiinnte nuo nahat sopimaan
yhteen! Sitte asetettiin kultapaperia sar-,
wien ja hopeaista häntieii ympäri. Yh-
destä nahasta olitpat satulet jo riistetyt
pois. — Muliten iiäytiit kiitollisuudesta
yhden osan näytelinästä ilittaiseksi nahku-
rille ja hänen perheelleiisä, he italiroiwat
kuin hiilllit, erittäinkin sällit ja oppipojat.
Kadlilla olin peljättäinäisillätti kaikki issik-
kahewoset kuoliaaksi, kuiti tnääkyeit juoksin
tietäni" —–– "Neljällä jiilallako ka-
dulla jlloksit?”” – kysyi P. —— "Toisinaait
neljällä, toisinaatt kahdella, itinii ktliitkii
sattui. Katlijeit kulmissa pajatiit aina
pahemmin" — "Sinä olet syntynyt joulu-"
pukiksi! Sinutt pitää riipeatiiaan näyttä-
mään itseäs raittiit edestä juolupukkitta!
Saatpa nähdä ettäs pian tulet rikkaaksi"
mieheksil" — wäitti P. Nyt jilotiiii jou-
lupllkin malja jii isätiitöitsiätitttte hurrat-
tiin. — Sitte kääntyi kititssaplihe toiselle-"
alalle Ruwettiin puhiiiitiiait eitiieii wie-;
tetyistä joitluilloista. Niistä oli jokaisella;
jotakiit sanoittista ja pyrkii päästä esiitt
kertomuksellansa; "Ei se käy laatuiitt että
monta piihitit yhteen aikitatt — saitoi P.
— Sekasorron tviilttäiniseksi pilhukoon yksi;
erälläitsä! Olkooit sitttilla S. ettsii! sulin-;
wuoro" Kerro nyt meille jotakin entisistä;
jouluilloistasi, jos olet tänä siitttatttitta7
iltana nähnyt paljott onnellisia ihmisiä:
taikka mitä muuta tahansa" — S kuului;
"kokonansa kodittomien" joukkoon. Häiien;
äititvainajansa oli ollut aatelista siiklia
ja hänellä oli maaseuduilla paljon ylhäisiä
tuttitwuuksia. Häii alkoi kertoa näin: ?
l
III. j
"Niinkuin tiedätte olin neljä wuotta tiis-i
tä takaperin kotiopettajana X:lli’i W:n kar-;
tanossa. Ne päiivät, jotka siellä wietin,
oliwat ehkä iloisiiilittiit ja onnellisiiiiiiiat ko-
ko elämässäni. Motti koirankieli morkkaa;
patruunaa tylyksi ja ylpeäksi mieheksi, mut-;
ta tuossa tilollaisessa soilitittlksessa oit tii-3:!
kin ttiiiieksikään totuuttii. Tosin hän toi-
sinaan kowittelee lampuotejansa ja torppa-
rejansa, noita lurjuksia, jotkit harivain täyt-
täwät welwollisiiliteiisii, tiiutta siwistyiieitä
ihmisiä kohtaan oii hän erittäiit kohtelias.
Että hän on tvieraaitivaraitten siiliressa
määrin, siitä on epäiletiiättä jokainen teis-
tä kliitlllit plihnttaillail. .sias tässii rik-
kaassa perheessä wietettiin jouluilta loista-
wallit tawalla! Olisitte olleet ittiikatia iltei-
kot! — Enkä milloinkaan ole nähnyt itiin
onnellisia ihttiisiä kiiiit siellä sinä iltana;
jokaisett siliiiistä loisti iloa ja tyytywäisyyt-
tä. Entäs joululahjat —— tiehitti oliwat
jostakitt kotoisin! Arwaatkaittte että littisil-
lekin oli titotettit lahjoja aitta —Pietarista
saakka! Miiliit liutassa iittiistatt, että eräs
pliiiheivoneii, jonka patruuna antoi tilati-
hitnttiiiti poikansa pojalle, satuloineen jii
hopeisine siloitteeti, oli maksanut wiisikym-
meittä rllplaa. Mutta jos se oli ollttt kiil-
lis, niiii ttiotti se oiitistajiillensa määrättö-
mäit sltiirta ttiieltynlystiiI jit meidän kitik-
kein oli erittäitt hauskaa nähdä kuitika tlio
8-tvliotias herra heiluttaen rittsiltvitsiiansa
ratsastiia keikutteli leiniitittynsä selässä.
Wähiin pelossa oltiin että hän mahdolli-
sesti innossaait ollessiiati ivaroinattoiiiltii-
desta keikahtaisi lattiaatt ja loilkkaisi itseiisä,
mutta pehtlteä turkkilainen matto hetvoseii
kamppojeil alla meitä siinä suhteessa mel-
koisesti lohdutti. —— Siwumennessä waan
tahdon mainita, että minulle annettujen
lahjojenkin arwo nollsi lähes yhtä korkealle
kilin koko wuotltiiien palkkani. Woitteko
liskoa, että wanha ewerstiiina P:kitt oli
muistanut itiinlia lahjoittatnalla minulle
hopeaisen kynäwarren? —— Onni olisi ol-
litt täydellinen, jos parotti von Y, joka
on nainiit patruunan wanhimmat! tyttä-
ren, ynnä puolisonsa katissa olisi ollut
läsnä. He oliwatkin lttwaitneet tulla ja
heitä odotettiin, tutitta ei mitään kuulunut.
Kello oli jo puoli yksitoista, odottamasta
oli litattii —— kitit äkkiä kuului kulkusten
helinä lilkoa pihalta ja yksi palwelioista
hengästyneeiiä tlilla tokasi saliin, huutaen:
"paroni ja paronessa owat saapuneet tän-
ne!” Arwatkaatte, mikä näiden sanojen
waikutus! —Patruunessa heti purskahti it-
kuun ilosta; inlltlt toiset, patruuna etilr.-
missä, jltoksitvat eteiseen tiilleita wastaan.
Mitä edespäiit näin, sitä tliskiit woin ker-
toa. Nämät onnelliset ihmiset heittäytyi-
wät itkien ilosta toinen; toisensa syliin,
slititeliwat toiiien toisiansa, sillititsiioat toi-
siaatt. Todella oli tämä kohtaus syilti’isti
draaiiiallinen enkä ittilloinkaan eläissäiii
tosieläinässä ole nähnyt itiin liikuttawiiii
näkyä. Tuskiii minunkaan silittäni silloiii
oliwat kuiwat. Paroni toi mukanansa
pikku poikansa, nilorett paroniit, jota pa-
trliuiia ei wielä eittien ollut tiähnyt, inlttta
jolle hätiellä oli kalliita joululahjoja tva-
ralla. Tätä piettiä paronia patruuna nyt
lilmiilossa heilutteli käsiivarsillatisa, suuteli
häntä ja tattssi riemusta. Iätettyääti
l , , . """ " , —"
;pikku piirontti patrliuiiesjan hytitailtittvakll
"lankesi patrlilliiii iväwyiisä kitulaan ja sanoi:
"Tiedäthän ttiäwytii, että iiiiiilillit iiiiitkuiii
tullillakin tänä wuonua tiili hitotta wuosi,
itiltttit tättäiiit ei saa puuttua samppanjaa!
Tättiä oit inerktipäiwä poikasi tähden; tyt-
täreiti pojittt tähdenl" – Pian palikkai-
wiit samppanjakorkit ja rakkaat tulleet juo-
tiin terwetulleiksi. Noin puoliyönaikaua
nosti patruuna maljansa ja puhui: "Rak-
kaat olititisetti jit sukulaiseni —- pohjaan
;nyt! Jit sitte tanssiltliiie, wanhat ja tiuo-
ret, yhden ranskan kiitrillitt merkiksi siitä,
että tämä oit ollllt itieille iloinen päiwäl"
—— Piaiioii sätveleet salilassa soititiiait ja
jit tanssi alkoi. Woi kililika oli hauskaa!
kililika tvilkkaat liikkeet! Wanha ewersti
"—P:kin iiteiihoi tanssissa ttiiii että hiki wir-
Itittta wuosi alas pitkin poskia. — Tliskili
iiiilloiiikiiati enää saan tviettää itiin erit-
täiil hauskaa jouluiltaa kliitt tämä olil"
— S. pysähtyi tässä ja katsoi ympäril-
lensä haivaitaksettsa, eikö iiiyli’nnettäisi, että
hän jouluiltana oli ollllt onnellisten ih-
iitisteit parissa. —– Ylioppilas K. oli kiititt-
iielllit kertomusta ilkkuma iiva huulilla.
Nyt hän äkkiä kysyi kertojalta: "Laulet-
tiiuko siellä illittt kuluessa yhtääti joulu-
wirttä?" S. wastasi nauraen: "Jvkohiin
nyt ilweileiilään rupeet! Kiiiukii iiiiii ljie-
tiossa seurassa ja ttiitt ylhäisessä perheessä
sellainen tvaiihattaikitiiiett hulllitiis olisi
ivoitilit tltlla kysytiiykseetikäänl" — "Wai
ivauhanaikainen hlillittlis! — siittoi tk. pai-
itolla. – Eittäs palkolliset —— oliillittklt tie
läsiiä jouluiltaa wiettäessä?" – S. katsoi
säikähtytieetiä kysyjään: "Oletko mielipito"-
li? Kuinka palkolliset tulisiwat hlioiieisiti,
joidenka lattiat otilat turkkiliiisilla ittatoillii
peitetyt" Eikii heitä siellä luettu per-
heeseti kuuliitoiksi henkilöiksi?” —— ".Kiiinka?
Palkollisetko luettaisiin perheesen, jossii kor-
keasiikiiitleti wapaaherra oit wäiitynä!" —
"Missä wiettitllät kartanon palkolliset joit-
liiiltaansa?" "Luiiltawasti reiikititwas-
sa”t —–– .släwikö patruuna itltlistilttaiiiassa
heitä joulujuhlan korkeitstii ttierkityksestä
jit tarkkaaiiiassit, jos heillä oli kaikki niiti-
kiiin piti olla?" —— "Eihi’itt käytiyt, tiititta
lakkaa jo lilillltttelemastal" — K. ei olliit
iiiilläänsäkään tästä iitiiistlitltksestit, tvaati
jatkoi kysellä: "Entäs patruuttessitk" —-
Hänkii olisi kiinnyt renkitiiwassa! Tliskitt
oit hätt milloinkaan palkollisten asuntojen
oivia awattnitt!” — "tilkutta kartanossa
ott paljon alammaisia: liitiipiioteja ja torp-
pareja. Oliko plihe, mitenkä niiden oli
laitii, josko kiiikillii heistii oli joliliileipää
pöydälle panna’" —- "Sinä puhtit niie-
lettömiä! Tlioll-tisilla turhilla lörpötyksilläkii
tiie olisimme pilitiiiieet juhlan iloal" —— är-
jäsi S. sulittlttteetia. Wähäii iiiietittyänsä
kytin taas st.: "Sinä siis pidät noitit ih:
tulliä erittäilt oittiellisitias" "Pidiiti
kuin pidäiikitl! Mitä heilui puuttuisi? :liik-
kalltta heillä oit tarpeeksi! ja siimoin ritk-
kalitta."" — K. katsoi pitkään elitiseett ko-
tiopettajaan ja lausui sitte melkein surkut-
3 ttiarkkiiit 50 peltiiiä.
Eeu joka neljäötä 1.
äätjkii tinjasta
ja
ktykäliirjiiston Kuivakektti,
jota seuraa Lasteti Kuwalehti ja kaunis laljjaktiwa
ilniestywät entisensä kaltaisena w. 1883.
Lehdet maksawat, y l; d e ?; s ä tilattuin ii,
" " Jos Kyläkirjastoa
hiitta l in. 5t) p.; Ktilakirjaototi Kutvalehdett 2 iti. 50 p.
" Ios kuka kunnioitettawa kansalaittetl itiissä
seurakunnissa, missä ei tiäillä kattsaii lehdillä wielä asia-
iniestä ole, tahtoisi ottaa ivaiwakseeii semmoiseksi riuveta
tilaamalla suoraan toimitukselta Jywäsl’ylästii tvä-
hinkäin 8, lähetetääit hänelle 1 ilmaseksi: 15:sta tilit-
ttista 2; 20:stä 3; 24:stä 4;
J
"kaikkine postimaksuineen
e r ikse e ii tilataan oii sett
28:sta 5; 30:stä 6 ja
2
telemalla: "Wai niini" Hetken päästä li-
säsi hän: "Nyt kumppalit pyydän minä
sanan witoroa." Kiltl tähän hänen pyyti-
tööusä oli sitostiitttl, kertoi K. niinkuiu
seuraa: (Jatk.)
Kttrssit.
Suometi Patikki Joiiluk. 20 p.
Waihto- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p,
Pietari 7 p ...... 247: — 239: – 100:lta r.
Loiitoo 90 p. . . . . 25: 17 25 —–– pltii:ta st.
"larisi 90 p. . 99: 30 98 10
öatttptiri 90 p. . 123: 20 122 50 100""
:llinsterdatil ..... 207: 50 206: –— " "
v.. . . . 40
Tukholitia 3 139: 30 138:
" si’itttlitttiksia.
Isseisetl ivakitti-etustaakiylitili"
uuu iuietiuto
maistraatin ehdoituksesta Tiirilit kuumuusin tiilo-
jil meno-armiaksi wuodelle 1883 oli piiydällä kali-
pungill walttitlsttiiesteii kansliassa, Pispanikaduti
warrella N:o 14, joka päiwä kello ll:stii e.pp. 6:eeii
j.pp. Turku, 22 p. Joiiliikiitita 1882.
Käskitstä:
.4""3/"nk "krist’-kiitin.
Kanpttttgitt walttinsmiehet
klitslltitatt tvakinaiseeii kokoukseen tuorstaina nykyisen
Ioilllikuun 28 p:itä k:lo 5 j.pp. "phoenix-rainiin"-
laati, niäärääittäiitt kaupungin meltojen" ja tuloseit-
lasktlli etisi wuodeksi 188;; sekä toimittamaan maalia
niihin kunnallis-wirkoihin, jolkit tämän muoden lo-
pussa joutuivat aivoitaisiksi. Tttrkli; Jottliikuun 13
p. 1882. .tsiiskystin
"lits/"nk esine-ykien.
E.iitinioitettatviii wastakirjan oiiiiiajia Turun
" Sääöiövattkiösn käskettiiiii täten koroit laske-
tuista jii lopettitiiiista ivat-teit jättäinääii wast-ikir-
jaiisii konttoriin, joka sett wuoksi pidetään yleisölle
ittvoiiitiil jokaisetta arkipäiiväiiä Tiiniinikitlilla wiiott-
tia 1883 k:lo l0 ja 12 tviilillä e.pp
Tiettäwäksi ilmoitetaan seli oljessa niille, sotkit
syyti tai toiset! ilttioksi eiwät ole tilaisuudessa tiiai-
iiittlliia aikaiia wiistiikirjojausii kotittoriiit jättäinään,
ettii se myös woi tapahtua kassaliike-päilyiiiä wilo-
dett seuritatviiiii kuukausitta sekä ettei mitään seit
kittltta häwitetä ellei mustakirjaa jokaisetta wuotena
sisiiätl jätetä kotittoriiti, syystä että koroit laskemi-
nen ja päättäniiiieit säännöllisesti tapahtuit säästö-
patikiii omissa kirjoissa sekä pyyitnöstä myös mer-
kitääit wastakirjoihiti. Turllii Säiistöpaiikinkont-
tori, Jolilukuutt 5 p:iiä 1882.
Käskystä:
Walfr. Hedltind.
Hiiittokaitppa,"
tulewan tvnoden 188:; Tattt-
tuikutin 15 ja 10 p:nä k:lo 9 e.ptn
ja 3 j.pp. myydään julkisella tva-
paaehtoisella huutokaupalla seuraa-
tvaa Titrtttt laittiawitrtviti osake-
yhtiött irtaimistoa ttittt.: kestitiet-
"jtt-inktni "" 0 i" Is; 7’" 50
"eetter et-"ktttsr t-ksr. "eteiseem-
m-kin "summum "jyske-"t’-
.sc-"kk "stket-3,97m; 3:36 kst.s-
"tonturi-002""- "ttmiin "itj-
rts-"kekkks’i kruket.ek"kkkst, ,
"tanssein-"4; keuktt.ekrtkksr .se–
kesi 3 "ismit-"kir letti-alttia ja
terwaaittatonta tonttiin ainetta, köy-
siä, ruori-rattaita, laiwatitakeita,
katottpeltiä, tväl’ipyöränpihtiä, tvä-
kipyöriikiiwttja, suurempia ja pie-
tteiiipiä harkkia, suurempia niittit-
tväkipyöriii, 20 "tim-"w !’kat-
"tt-in— " "sekgst-"yketss’jeeki se-
kii kaikellaista irtainta latoaroa,
jota itiin tarkoitt ei woi luetella.
"äm-"kstt’ttsr ""0;"Is;7’".
"t-ymmtt, "tette-"jst statt"-
aittiaitiaintt "it tiistaina eit t- "
M - s
st."e:k !kitketin-"""kt’s’jeekk niyy-
dit"ati" ensiniaiteitä hnittoktttippapäi-
wattit maanantaina 15 p. Tattl-
niikuittit 1883 kello ]2 päiwällä.
Ttir.tin hittitol’auppakattiitri, !sitar-
ritskutin 10 p. 1882.
C. A. Littditrett.
Myvtä’wä’ttä.
Todellisia Spattiati wiitteji’i
eriitotitaiseti hywiä jit huokeahintaisia myy N:o 30
Weiiäjäii kirkkokadun ivarrella
C. F. Biirgitiaii.
""Iäiistäwäisyyslitnippuja kaasiiöl-
jylle joukottain ja tväljittäiu
P. A. Stvilterg.
tiiyy
Steariittikyitttilöitä iiiyti
P. A. Stvibeeij.
Haltttaatt ostaa.
SIRuten edellisinäkin wuosina ostaa
1 Rttkiitit, (riihessa kuiivattiija),
.skatit-oja,
Kttitlinoita. "
Pellatvan-sietiiettiä ja
—Apilitn-siemeniä
korkeititpaait käypä-hintaan
P. A. Stvibei-it.
"
Jlittoitttksia;
orko" jit Pääottiatilaitoksesta
" Turltsfa saaduista liiitioista owat
korot tätiiätt kiititt sisällä tnaksettawat
laitokseii konttorissa, Läntinen Raiitakatu
N:o 7. Konttori ott aivoittua kaikkilla ar-
k.päiwittä kello ls:stä epp. k:lo 1:teeitj.pp.
ja k:lo 4—–7 j.pp. Turkit, Joilliikulin 6
p:iiä 1882. J o h t o k lt n t it.
0;" ,
cetltttottns.
Asioita kaikesta liiadttsta toittiittiia joti-
tilisasti ja huokealla maksolla
Ofoite: P. Jltrtva.
P. Iurtva
Helsiiiki.
Päiwäliista.
Suttiiuntitiii a: Po-Sti lähtee Oritttattilaaii,
Soiiierootl ja Wihtiiil k. !"§1 p.; Miiarian-
hantinaan k. 8 j. pp.
M ci a tt a tt t a i ti a: t!osti lähtee söiiittiiiitan, Hei-
ttolaalt, inväskylään, hiilistialiiitti, liitopi-
oott, Loiviisiiiiii, 9iiilitiilatiinielle ja Mikkeliiit
k. !".Jl p.-, Poriiu, Uilteenkauptiiikiiti ja Rau-
tttaalle kl. 8 j. pp.
Joka p äiill ä lähtee posti ratitatieii ivarsilla ole-
tviiti paikkoihin.
!likatktistitjitjltna
lähtee joka päiwä —Tilrli-Jtii Tanipereelle, Hämeen-
liiiiiiiait ja Helfiitkiitt k:lo 12 ja 35 tuin. j-
p" p" ia
tulee joka päiwä näistä paikoista k:lo 6 ja 30
titin. j. p. p.
Tatvaritjitna
lähtee joka tiiaitttatitiii, keskiunikko ja perjantai
Turusta :Tiinipereelle, ""Lsiäineeiilinitaatt jit Hel-
sittkiiii k:lo 2 ja :—tö tititl. j. p. p,
tulee näistä paikoista joka slitltiiiiitiii, keskiwiikko
ja perjantai k:lo 12 ja 10 ittiii. j. p. p. (Ajan-
tiliiäriit Tllrtlii kellott inlikaanj.
Postikoititoori Turiissa
wastaanottaa kirjeitä ja paketteja jökll arkipäi-
nlä k:lo 9——l e. p. p. jii 4—8 i. p. p. sutt-
tiuntai- ja pyhäpäiwinä k:lo "—12 e. p. p.
ulosantaa kirjeitä ja pakettejit joka arkipäiwä k:lo
9—1 e. p. p. ja 4–8 j. p. p. Siuiiituitai-
ja pyhäpäiivinä k:lo 9—ll e. p. p. ja k:lo7––
8 j.pp. Wakltutetut ja assiireeratilt kirjeet ja
paketit owat jiitettätvät einien k:lo !"§11 e. p-
p. ja kl. l; j"pp.
" — —";— —-— ——.,—L—
"Turun Kirjapainon"Osakeyhtiö 1882.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
