Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
32
voivat yhteiskuntakoneiston käyntiä. Sama oli suhde her-
rain ja orjain, velkamiesten ja velallisten välillä. Tarvit-
tiin valta, joka johti, tasotti, järjesti kaikki nämä olot ja
tarttui asioihin suojellen ja rangaisten. Niin syntyi valtio,
joka oli uudessa yhteiskuntajärjestyksessä esiintyvien
vastakkaisten etujen tuote. Sen johto joutui ymmärret-
tävästi niiden käsiin, joilla oli suurimmat edut sen -perus-
tamisesta, ja jotka yhteiskunnallisen valtansa johdosta sai-
vat suurimman vaikutuksen, siis: omistavain käsiin.
Äidinoikeuden aikana ei ollut mitään kirjotettuja oikeus-
määräyksiä. Olot olivat yksinkertaiset ja tapa pyhä.
Uudessa, koko joukon monimutkaisemmassa yhteiskun-
nassa tuli kirjoitettu laki välttämättömäksi, tarvittiin myös
henkilöitä, joitten hoidossa asia oli. Mutta nämät muo-
dostivat, kun oikeusolot muuttuivat yhä sotkuisemmiksi,
erikoisen luokan, joka otti lakitiedon tutkimisen tehtäväk-
seen ja jonka etuihin vähitellen rupesi kuulumaan saada
lait yhä mutkikkaammiksi ja vaikeatajuisemmiksi.
Syntyi lainoppineita, juristeja, jotka sen merkityksen
takia, mikä järjestetyllä oikeudella oli koko yhteiskuntaan,
tulivat vaikuttavimmaksi säädyksi.
Lait ovat siis välttämätön tulos yhteiskunnassa, joka
työnjaon korkeammalla asteella on jakaantunut moninaisiin
eri ammatteihin, joitten edut ovat erilaiset, usein vastak-
kaiset ja keskenään ristiriitaiset. Heikkojen sortuminen on
sentähden välttämätön seuraus. Mooseksen lainsäädäntö
koetti estää juutalaisia jättämästä maanviljelys-yhteiskun-
taansa, koska muuten, niin pelkäsi heidän lainsäätäjänsä,
heidän demokraatis-kommunistinen elantonsa kukistuisi.
Roomalainen sukukunta on patriarkaalinen. Lapset
perivät rintaperillisinä; jos ei lapsia ollut, niin perivät isän
puoleiset sukulaiset, jollei semmoisiakaan ollut, niin meni
omaisuus suvulle. Nainen kadotti naimisiin mennessään
perintöoikeuden isänsä omaisuuteen. Mutta patriarkaalisen
sukukuntajärjestyksen kadottaessa merkitystään muodos-
tuivat olot roomalaisille suosiollisemmiksi. Tämä, näitten
vapaampi asema, antoi Cato vanhemmalle (synt. v. 234
ennen meidän ajanlaskuamme) aiheen valittaa: Jos jo-
kainen perheenisä esi-isien esimerkin mukaan koettaisi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
