Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
131
yhä laajempia työsloja, mutta — mikä juuri ratkaisee
asian — ilman että hänen yhteiskunnallinen asemansa
parantuu. Kun naistyötä käytetään, jää miesten työvoi-
mat tarpeettomaksi. Mutta sivuun sysätty miestenkin
työvoima tahtoo elää, se tarjoutuu vähemmästä palkasta,
ja tämä tarjous painaa taaskin työläisnaisten palkkoja.
Palkkojen polkeminen on ruuvi, jonka panee liikkeelle
aina kehittyvä työtavan tekniikka, etenkin kun tämä ke-
hitys työvoimia säästämällä tekee naistyöläisiäkin tarpeet-
tomiksi lisäten siten työhön tarjoutuvien ,käsien* lukua.
Uudet teollisuuden haarat vaikuttavat johonkin määrin
tätä jouten jääneitten työvoimien lisäystä vastaan, mutta
ei kylliksi luodakseen parempia työehtoja. Jokainen pal-
kan kohoaminen yli määrätyn asteen antaa työnantajalle ai-
heen ajatella yhä parannettuja koneita, tahdottomia auttomaat-
teja ihmiskäsien ja aivojen tilalle. Kapitalistisen tuotanto-
tavan alussa on työmarkkinoilla ainoastaan työmies työ-
miestä vastaan, nyt nousee sukupuoli sukupuolta jopa ikä
ikää vastaan, nainen tunkee sivuun miehen, hänet taasen
nuoret ja lapset sivuuttavat, tämä on uusaikaisen teolli-
suuden , siveellinen järjestys*.
Tämä tila kävisi lopulta sietämättömäksi, jollei työ-
läisten järjestäyminen ammattiphdistyksiin kaikin voimin
vaikuttaisi sitä vastaan. Etenkin työläisnaisen on välttä-
mätöntä liittyä järjestöihin, koska hän yksinään ollen vielä
vähemmän kuin mies voi pitää puoliaan työnantajaa vas-
taan. Vähitellen käsittävätkin työläisnaiset tämän, heitä
oli ammattiphdistyksissä 1898 13,481 ja v. 1900 22,884.
Työnantajan pyrkimys pidentää työpäivää puristaakseen
enemmän yliarvoa työläisistään, käy helpommaksi naisten
vähemmän vastustusvoiman takia. Siitä seuraa että esim.
tekstiili- (kangas) teollisuudessa, jossa naisia on enemmän
kuin puolet työvoimista, yleensä työaika on pisin, jonka
takia etenkin tällä alalla yhteiskunnan on lailla rajoitettava
työaika. Kotitoimissa tottuneena siihen, ettei hänen työl-
lään ole mitään rajaa, suostuu nainen vastarinnatta kiris-
tettyyn asemaan. (Toisilla työaloilla, kuten korujen ja
kukkien y. m. valmistamisessa, turmelevat naiset sekä
palkkaa että työaikaa, ottamalla ylityötä kotiin, huomaa-
matta että he siten kilpailevat itsensä kanssa, eivätkä 16
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
