Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
176
ovat vaikuttaneet monet muut yhteiskunnalliset seikat —;
mutta varmaa on että naisten äänioikeus on tuonut mitä
edullisimpia seurauksia Wyomingille, eikä minkäänlaisia
haittoja. Tämä on asialle mitä loistavin todistus.
Wyomingin esimerkkiä seurattiin. Nykyisin on jo eri
maanosissa joukko valtioita, joissa naisilla on enemmän
tai vähemmän valtiollisia oikeuksia. Yhdysvalloissa sai-
vat naiset v. 1894 äänioikeuden Coloradossa, ja valitsi-
vat heti joukon edustajattaria. Sitten seurasivat Arizona
ja äskettäin Minnesota, Utah, Oregon, Nebraska, Indiana,
Washington, siis uudemmat valtiot. Uudessa Zeelannissa
ovat naiset v:sta 1893, vilkkaammin kuin miehet ottaneet
osaa parlamentin vaaleihin, kuitenkin on heillä vain aktiivi-
nen äänioikeus, valituksi voivat tulla ainoastaan miehet.
1884 saivat Tasmanian naiset kunnallisen ja 1895 saivat
Etelä-Austraalialaiset valtiollisen äänioikeuden. Pohjois-
Amerikan unionissa on naisilla v:sta 1893 vaalioikeus
koulujen hallintoon.
Ruotsissa on naimattomilla naisilla aktiivinen oikeus
kunnallisvaaleissa samoilla ehdoilla kuin miehilläkin. Nor-
jassa ottavat he v:sta 1889 osaa koulujen hallintoon, nai-
nen voi päästä koulujen tarkastajaksikin. Englannissa on
naisten äänioikeustaistelulla kokonainen historia takanaan.
Vanhan oikeuden mukaan oli naisilla keskiajalla äänioikeus
jos olivat tilanomistajia, sellaisina oli heillä myös tuomio-
valta. Aikain kuluessa menettivät he nämät oikeudet.
Vaalireformissa 1832 käytettiin sanaa henkilö (person),
joka merkitsi sekä miestä että naista. Kuitenkin selitet-
tiin lakia naisten oikeuksia vastaan kun he yrittivät ottaa
osaa vaaliin. 1837 vaalilaissa oli ,henkilö*, vaihdettu
sanaan ,mies*. John Stuart Mill vaati henkilö sanaa jäl-
leen lakiin selittäen, että naisetkin silloin saisivat ääni-
oikeuden samoilla ehdoilla kuin miehet. Ehdotus hylättiin
84 äänellä 73 vastaan, 16 vuotta myöhemmin (1883) yri-
tettiin taas alahuoneessa hankkia naisille äänioikeutta. Se
hylättiin 16 äänen enemmistöllä. Uusi yritys v. 1884
hylättiin 136 äänen enemmistöllä. Mutta vähemmistö ei
lannistunut. V. 1886 onnistui heidän kahdessa lukemi-
sessa saada hyväksytyksi naisten äänioikeus, mutta parla-
mentin hajoitus esti lopullisen ratkaisun. Mutta 1897
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
