Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
205
oman maanviljelyksensä tuotteisiin, tai kuten Englanti naa-
purimaitten, Ranskan ja Saksan, mutta nyt muuttui asema.
Suuremmoisesti kehittyneitten kulkuneuvojen avulla alettiin
elintarpeita tuoda Pohjois Amerikasta Eurooppaan, ja
viljanhinnat alenivat, niin, että tavallisten viljalajien vilje-
lys keski- ja länsi-Euroopassa osottautui vähemmän tuot-
tavaksi, siis koko tuotanto-olot muuttuivat. Sen lisäksi
laajeni tuntuvasti kansainvälisen viljatuotannon alue. Venä-
jän ohella, joka koitti mahdollisimmassa määrin laajentaa
viljavientiään, ilmestyi markkinoille etenkin argenttinalaista,
väliin intialaistakin viljaa. Edelleen kehityttäessä rupeaa
vielä uusi epäedullinen seikka vaikuttamaan. Pikkuviljeli-
jäin ja maatyöläisten siirtolaisuus alkaa. Mainittujen syi-
den johdosta siirtyivät nämät joko valtameren taa, tai
tulivat joukottain kaupunkeihin ja teollisuusseutuihin, niin
että maalta alkoi puuttua työväkeä. Yli-ikäiset patriar-
kaaliset suhteet, varsinkin itäisessä Saksassa, sekä palve-
lusväen ja maatyöläisten huono kohtelu ja perin orjallinen
asema lisäsivät tätä maanpakoa. Kuinka suuri tämä vael-
lushalu on ollut v:na 1841—090, sitä osottaa tieto, että
Preussin maakunnista lähti 3,901,700 henkilöä ja samaan
aikaan Bayerista, Wyrtenbergistä, Baadenista, Hessenistä,
Mecklenburgista lähti 1,984,700 henkeä, jota vastoin esim:
Berliini sai sinne muuttojen kautta 998,600 henkeä lisää.
Samaan aikaan alkoi maatalous kärsiä kapitaalin puutetta,
niin että edellinen kehitys, jolloin suurviljelys oli niellyt
keskisuuren ja pikkuviljelyksen, usein osoittikin päivastai-
sia taipumuksia. Seurauksena oli maatalousolojen vähit-
täinen muutos, ja uusien viljelystapojen käytäntöön otta-
minen. Sekä Saksan valtakunta, että sen erityiset valtiot,
pyrkivät tarkotuksenmukaisella tulli- ja kulkulaitospolitii-
kalla, ja suoranaisilla menoillakin kokonaisuuden kustan-
nuksella auttamaan , maatalouden hätätilaa*.
Jos mieli maanviljelyksen edistyä, niin on välttämätöntä
että kapitalismin vallitsemassa yhteiskunnassa sitä myös
kapitalistisesti hoidetaan. Etenkin on tässä kuten teolli-
suudessakin inhimillistä työvoimaa korvattava ja avustet-
tava koneilla. Että niin tapahtuukin yhä yltyvässä mää-
rässä, sitä osottaa Preussin" tilasto, jonka mukaan v:na
1879—97 maataloudessa koneiden luku kohosi 2,731:stä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
