Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
299
neet. Laki kuuluu mieluummin: ,maa-alueen antama
sato on suorassa suhteessa siihen käytettyyn ihmistyö-
hön (tiede ja taito mukaan luettuna) ja siihen tarkotuk-
senmukaisesti käytettyihin lanta-aineisiin. Meidän malt-
huslaisemme jättävät vielä huomioon ottamatta, että ny-
kyisissä oloissa ei tule kysymykseen ainoastaan meidän
maaperämme vaan koko maailma s. o. suureksi osaksi
maita, joitten tuottavaisuus antaa 20, 30 kertaa enemmän
kuin meidän maaperämme ja ylikin. Maa on sangen tark-
kaan ihmisten haltuun ottama, mutta sitä ei ole pienillä
poikkeuksilla missään niin viljelty ja käytetty, kuin olisi
voitu. Ei ainoastaan Iso-Britannia voisi tuottaa suuren
joukon elintarpeita lisäksi, myöskin Saksa, Itävalta ja vielä
suuremmassa määrässä toiset Euroopan maat.
Euroopan Venäjä voisi Saksan mittakaavaa käyttäen
100 milj. sijaan elättää 475 milj. Nykyisin on Euroopan
Venäjällä 1,000 asukasta neliöpenikulmaa kohti, Saksenissa
yli 12,000.
Väite, että Venäjällä on laajoja alueita, jotka ilman-
alansa takia tekevät korkeamman hedelmällisyyden mah-
dottomaksi, on kyllä tosi, mutta etelässä on siellä ilman-
ala ja viljavuus sellaisia, ettei Saksa pääse lähellekään.
Vielä voitaisi väestön tihenemisen ja kohoavan kulttuurin
kautta aikaan saada muutoksia ilmanalassa, joita ei nyt
voida arvioida. Joka paikassa mihin ihmisiä taajalti ko-
koontuu, tapahtuu ilmanalassa muutoksia. Me panemme
näihin ilmiöihin aivan liian vähän huomiota emmekä voi
käsittää niiden koko laajuutta, koska meillä ei ole aihetta
eikä nykyisissä oloissa mahdollisuutta tehdä laajaperäisiä
kokeita. Vielä ovat matkustavaiset yhtä mieltä siitä että
esim. pohjois-Siperiassakin, jossa kevät, kesä ja syksy no-
peasti seuraavat toisiaan, kehittyy äkkiä niin rehevä kas-
vullisuus, että se herättää mitä suurinta hämmästystä.
Niinpä myöskin nykyisin sangen harvaan asutut Ruotsi ja
Norja valtavine metsineen ja tyhjentymättömine metalli-
rikkauksineen, monine virtoineen ja rantoineen tulevat anta-
maan runsasta ravintoa taajalle asutukselle. Mutta sopivia
laitoksia ei nykyisissä oloissa voi hankkia näiden maiden
rikkauksien tuottamiseksi ja niin siirtyy suuri osa tuostakin
vähäisestä asukasluvusta pois.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
