Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
310
tohtoreita kaikista tiedekunnista. Siinä oli saksalaisia ihan-
teen miehiä ja sen mukainen oli tuloskin. Vuoden 1848
jälkeen määrättiin porvaristo valtiolliseen lepoon, mutta se
käytti 50-luvun kirkkomaan rauhaa sitä perusteellisemmin
edistääkseen liikeasioitaan. Itävallan—Italian sodan puh-
keaminen ja Preussin hallinnon alku kohottivat porvaris-
ton uudelleen ojentamaan kätensä valtiollista valtaa koh-
den, syntyi liike kansallisen yhtymisen tarkoituksessa.
Porvaristo oli jo liian kehittynyt voidakseen kauemmin
sietää kaikissa pikkuvaltioissa niin monia valtiollisia rajo-
tuksia, jotka samalla olivat taloudellisia esteitä; se uhkasi
ruveta kumoukselliseksi. Herra v. Bismarck käsitti ase-
man ja käytti sitä omalla tavallaan yhdistääkseen porva-
riston edut Preussin kuningaskunnan etuihin, jota vastaan
porvaristo ei ollutkaan vihamielinen, sillä se pelkäsi jouk-
kojen vallankumousta. Lopuksi kaatuivat esteet sen talou-
dellisen kehityksen tieltä. Saksan hiili- ja malmirikkauden
ja älykkään, tyytyväisen työväen kautta saavutti porva-
risto muutamissa vuosikymmenissä niin jättiläismäisen kehi-
tyksen, ettei porvaristo missään maassa lukuunottamatta
Yhdysvaltoja niin lyhyessä ajassa ole moista saavuttanut.
Niin tuli Saksa teollisuus- ja kauppamaana toiselle sijalle
Euroopassa ja se pyrkii ensimäiselle.
Tällä nopealla aineellisella kehityksellä on nurjakin
puolensa. Saksan yhteyden perustamiseen saakka oli sen
pikkuvaltioitten välillä vallitseva sulkujärjestelmä pitänyt
elossa mahdottoman lukuisaa käsityöläis- ja pikkutilallis-
säätyä. Kaikkien suojusten kaatuessa näkivät nämät äkkiä
olevansa hillittömästi kehittyvän kapitalistisen tuotannon
edessä. He joutuivat sen kautta epätoivoiseen asemaan.
Menestysvuosina 1870 luvun alulla ei vaara näyttänyt niin
suurelta, mutta se tuli sitä tuntuvammaksi, kun pula alkoi.
Porvaristo oli menestyksen aikaa käyttänyt suuremmoiseen
kehitykseen ja teki nyt joukkotuotannon kautta puristuk-
sen kymmentä kertaa suuremmaksi. Tästä saakka leveni
juopa omistavain ja omistamattomain välillä nopeasti.
Tämä hajotus- ja nylkemisjärjestelmä, joka toteutuu yhä
nopeammin aineellisen vallan kasvamisen kautta toiselta ja
vastuskyvyn alenemisen edistämänä toiselta puolen, saat-
taa kokonaisia kansanluokkia yhä suurempaan ahdinkoon.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
