Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5
ja hetkeksi oli heidän sitä helpommin onnistunut herättää
sotaista innostustakin, „kun viimeinen Venäjän valtakunnan
kanssa tehty rauha, joka päätti onnettoman sodan ja paloitteli
maamme, vielä on tuoreessa, muistossa. Ja rohkenemme me
suurimmassa nöyryydessä pyytää Teidän Keisarillista
Majesteettianne armollisimmasti miettimään, eikö pysyvä ja
molemmille valtakunnille hyödyllinen rauha siten paraiteri olisi
taattu, että maamme jälleen saisi ne rajat, jotka sillä oli
puolen vuosisataa takaperin."1)
Upseerien lähettiläänä lähti Jägerhorn Pietariin. Sinne
tultuaan oli hän 11 p. elok. Katariinan suosikin kreivi
Ma-monovin puheilla selittämässä matkansa tarkoitusta. Jo siinä
tilassa hän upseerien nimessä pyysi keisarinnaa m. m.
antamaan suomalaisille takaisin muutamia edellisessä sodassa
kadotettuja linnoja ja alueita.5) Ja kun kreivi Manionov.
huomattuaan hänen tarkoittavan Suomen itsenäisyyttä, josta
upseerien memoriaali ei mitään puhunut, kehotti häntä
esittämään selityksensä kirjallisestikin, ja Jägerhorn sen johdosta
laati kirjoituksen keisarinnalle, ei tuo aluekysymys suinkaan
siinäkään unohtunut.
Jägerhorn kuvasi ensiksikin sitä hyötyä, jonka Venäjän
valtakunta oli Suomen itsenäisyydestä saavuttava. Sen raja
sillä taholla olisi turvattu, sillä suomalaiset, eläen kylmässä
Memoriaalin alkukirjoitus 9 p:ltä elok. kenraalimajuri Kaarle
Kustaa Armfeltin, eversti von Otterin ja Hiisteskon, everstluutnanttien
von Enelyelmin ja Otto Klingsporin sekä majurien Klickin ja Kotlienin
allekirjoittamana, löytyy Moskovassa. Se Ruotsissa painettn jäljennös,
jota K. K. Tigerstedt, Finsk Tidskrift, VT, 112, on seurannut, on väärit
ja ehkä aikoinaan tahallaan väärennetty.
Eversti Garnovskin muistiinpanot, Ruskaja Starina, 1876, siv.
208, 209.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
