Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
«7
istuimille välttämättömän tarpeelliseksi, jota niiden olisi
noudattaminen ratkaistessaan, niinkuin 1798 vuoden ukaasi sääti,
isäntien ja talonpoikien välisiä veroriitoja, niin kauan kuin
yleinen verotarkastus ei vielä ollut loppuun saatettu.
Parooni Meyendorfista, joka oli Itämeren maakuntiin
sijoittunutta vanhaa saksalaista aatelissukua, ei maamme
historia tähän asti juuri muuta tunne kuin tämän hänen
esityksensä keisarille lahjoitusmaakysymyksessä. Yksin jo silläkin
on hän ansainnut sijan suomalaisten ja erittäinkin Itä-Suomen
asukasten kiitollisessa muistossa. Se oli ylevä yritys häätää
vääryyttä ja sortoa ja taivuttaa] valtakunnan hallitsija
suojelemaan syyttänsä kärsivän kansaluokan loukattuja oikeuksia.
Meyendorfin esiintyminen on sitä kunnioitettavampi kun
lahjoitusmaitten isännät olivat Pietarissa yhä enemmän päässeet
voitolle. Vielä 1798 vuoden ukaasissa oli 1728 vuoden
revi-sionikirja säilytetty talonpoikien veronmaksun varsinaisena,
perusteena, vaikka tuomioistuimet oli velvoitettu ottamaan
huomioon myöhemmätkin varallisuuden muutokset. Niinkuin
Meyendorf oikein huomautti, ei tästä määräyksestä ollut
oikeuksille riittävää johtoa. Mutta 22 p. huhtik. 1804 v. 1. senaatti
kreivi Orlovin ja Salmin talonpoikien välisen riidan johdosta
antoi päätöksen, jossa se nimenomaan julistaen entiset revisionit
voimattomiksi, määräsi, että elleivät talonpojat sopineet muista
ehdoista isäntiensä kanssa, piti vero, siksi kuin Suomen
tarkastuskomitea ehti lopettaa työnsä, säädettämän yksistään
henkiluvun ja tiluksiin kuuluvien etuuksien mukaan. Samassa
ukaasissa senaatti, vedoten Venäjän aateliston etuoikeuksiin,
julisti isäntien luovuttamattomaksi oikeudeksi hallita
lahjoitusmaitten metsiä, kalavesiä y. m. ja tahtonsa mukaan niissä
enentää tahi vähentää talonpoikien käytäntöoikeutta. Päälle
päätteeksi se selitti, että sittenkuin asetus 15 p:ltä helmik. 1798
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
