Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tsovin ohella Venäjää ja joutui siten allekirjoittamaan sen
sopimuskirjan, joka jälleen teki hänen syntymäseutunsa asukkaat
ja muut suomalaiset saman valtakunnan jäseniksi. V. 1810
sanoo Aminoff hänet nimitetyn lähettilääksi Neapeliin, mutta
lähtö sinne lienee jäänyt sikseen, sillä vasta seuraavana vuonna
tapaamme hänet uudelleen hallitsijaansa ulkomailla
edustamassa, silloin VVyrttembergissä. Kun Hanskaa vastaan
liittoutuneet vallat ottivat haltuunsa Lothringin, uskottiin sen hallitus
v.: 1814 Alopaeukselle. Wienin rauhan kongressin jälkeen
lähetettiin hän määräämään Puolan kuningaskunnan ja Preussin
välistä1 rajaa, ja toimi sitten noilta ajoilta aina kuolemaansa
asti v. 1831 Venäjän lähettiläänä liittolain- ja sukulaishovissa
Berlinissä. V. 1819 nimitettiin hän Suonien vapaaherraksi
ja vuotta myöhemmin Puolan kreiviksi. Jo tämä luettelo
todistaa, miten suurta luottamusta ja suosiota maanmiehemme
keisarin luona nautti. Lisätodistuksena mainitaan, että
Aleksander oli kummina, kun Aloptouksen tytär v. 1808 kastettiin
Pietarissa luterinuskoon.
Oleskellen Pietarissa vuosina jälkeen Suomen sodan
osotti Alopaeus huomattavaa myötätuntoisuutta suomalaisille
kansalaisilleen. Todisteena ovat ensinnäkin Aminoffin
muistiinpanot, joista näkyy, että tämä upseerilälietystön
puheenjohtajana useammankin kerran neuvotteli Alopseuksen kanssa.
Niinpä silloinkin kun kaikki’ jo näytti hukkaan menneeltä,
sotaministeri kun vaati upseerien astumista Venäjän
palvelukseen, jos mieli säilyttää entisiä palkkaetuja. Alopams tunnusti
suomalaisten vastaväitteet oikeutetuiksi ja lähti viipymättä
ulkoasiain ministerin kreivi Rumjantsovin luo heidän asiatansa
ajamaan. On muitakin asianhaaroja, joista näemme, ettei
Alopaeus ollut suomalaisille vieras. Kirjoituksessa Armfeltille
12/24 p:ltä toukok. 1811 esittää J. A. Jägerhorn, miten Suomen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
