Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
107
yhteisistunnossa. Kuiva virallinen pöytäkirja valitettavasti ei
sisällä pienintäkään tietoa, niitä tunteita yhdistys siinä piirissä
herätti. Ensi toimekseen päätti konselji julkaista keisarillisen
manifestin ruotsin ja suomenkielisessä painoksessa, joka oli
200 kappaletta tavallista suurempi, ja piti muutenkin
asetusten painokset siitä lähtien tuolla määrällä enennettämän.
Yleinen esittelijäsihteeri parooni Mellin sai asiaksensa valmistaa
seuraavaan istuntoon ehdotuksen ohjesäännöksi Viipuriin
asetettavalle komitealle.
Tämä seuraava istunto oh 14 p. tammik.
Kenraalikuvernööri jätti silloin konseljille lausunnon, jonka hänen
pyynnöstään oli kirjoittanut maamme kuuluisa ensimmäinen
prokuraattori Matthias Calonius. Se koski toimenpiteitä, joita
yhdistysasia, erittäinkin Viipurin maaherran puolelta, ensi aluksi
vaati. Ehdotukset ulottuivat kaikenlaisiin yksityisseikkoihin.
mutta siellä täällä, virallisten lauseparsien välistä, pulikee toki
ilmoille se ilo ja tyytyväisyys, jolla vanhus tervehti jalon
hallitsijan uuden vuoden lahjaa Suomen kansalle. Jo
alkusanoissaan mainitsee Calonius yhdistystä, „terveelliseksi ja
hyödylliseksi." Ja ehdotustaan, että 17 34 vuoden laki viipymättä
pantaisi voimaan siinäkin osassa Viipurin lääniä, jossa
Ivristof-feri kuninkaan maanlakia siihen s;iakka oli noudatettu,
perusteli hän seuraavin sanoin: „Jota epäämättömämpi se totuus
on, että yleinen yhtäläisyys lainkäyttöön ja siten oikeuksiin
ja velvollisuuksiin nähden mitä voimakkaimmin vahvistaa
yhdyssidettä eri kansanainesten välillä, jotka satunnaisten
asianhaarain pakosta pitemmäksi tahi lyhyemmäksi aikaa ovat
pitäneet itseään entisestä, ei vielä täydelleen unohtuneesta
yhteydestään erotettuina heimoina, ja jota varmempi on, että
se samalla enentää niiden alamaista kiitollisuutta sitä
armollista Esivaltaa kohtaan, joka omasta tahdostaan, vapaasta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
