Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
148
sillaan muuta antanut kuin mitä sillä, sen tunnustamien
ruotsalaisten lakien pohjalla, oli itsellään. Tätä periaatetta
noudattaen asetus jakoi ikuisiksi ajoiksi annetut lahjoitukset
— muut voimme tässä jättää syrjään — eri ryhmiin. Se
kameraaliuen luonto, joka tiluksilla oli ollut, kun lahjoitus
tapahtui, oli edelleen määräävä, oliko sen viljelijä maata
omistava perintötilallinen vai vakaata hallinto-oikeutta nauttiva
kruununtalon asukas vaiko ainoastaan lampuoti isännän
omistamalla rälssimaalla. Siinä oli kuitenkin tärkeä lisämääräys
huomattava. Jos tila lahjoituksen tapahtuessa oli autiona,
katsottiin kruunun olleen oikeutetun lahjoittaa se millä ehdoilla
tahansa, ja lahjoituskirjojen laajojen lauseparsien pohjalla
entinen perintö- tahi kruununtalokin siinä tapauksessa
tunnustettiin rälssiksi.
Asetus sääti erityisen tutkimuksen kautta selvitettäväksi,
mihin ryhmään kukin lahjoitusmaa oli luettava. Tutkimus
alkoikin viipymättä "Viipurin silloisen maaherran, jo ylempänä
mainitun valtioneuvos C. J. Walleenin johdolla, ja
lopputuloksena mainitaan, että 145 lahjoitettua talonpoikaistilaa oli rälssin
luontoista; muista kaikista — niitä oli noin 2,100 — kruunu
oli lahjoittanut isännille ainoastaan veron.l) Tämä tulos oli
omansa herättämään alustalaisten iloa, ja Valkjärven
Veikkolasta, Blandovin lahjoitusmaalta, kerrotaankin, millä
luottamuksella talonpojat nyt katsoivat tulevaisuuttaan kohti. Mutta
ilo oli valitettavasti ennenaikainen.
Turhaan yritettyänsä Suomen senaatissa saada
tutkimuksen perustuksella annetut määräykset muutetuiksi,
lahjoitusmaitten isännät alkoivat toimia Pietarissa. Asema oli siellä
’) Vertaa E. G. PalnuSnin kirjoitusta „Lisiii
labjoitusinaakysymyk-sen historiaan", Valvoja vuosik. 1893, siv. 509.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
