- Project Runeberg -  Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen /
153

(1894) Author: Johan Richard Danielson-Kalmari
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

153

purin läänin talonpoikien, niin kauan kuin pysyivät Suomen
alamaisina, ainakaan tarvinnut maaorjuutta pelätä, ja olihan
sitä paitse maamme kansallinen kokonaisuus säilynyt ja sen
mukana mahdollisuus, että isänmaa kerran kykeni
korjaamaan tapahtuneen vääryyden.

Vaan oliko niinkään varma, ettei Rehbinderin onneton
ehdotus vielä sittenkin tulisi kysymykseen? Ilmi lausuttu ajatus
on kuin tuuleen viskattu siemen: itääkö se ja missä, sitä
kylvömies ei määrää.

Keisari Nikolai oli jo suuriruhtinaana omituisesta syystä
tullut kiinnittäneeksi huomionsa vanhaan Suomeen. Kerran
hän mainitsi Rehbinderille, että hänen ajurinsa, joka oli
syntyisin Sortavalan tienoilta, monasti oh valittanut hänelle
koti-seutulaistensa kohtaloa, heidän kun, sittenkuin heidät oli tehty
„ruotsalaisiksi", täytyi kärsiä jos jonkinlaisia rettelöitä. Tämä
tapahtui juuri samaan aikaan kuin Relibinderillä oli
erottamis-ehdotuksensa valmiina, ja koettaessaan osottaa syytösten
perättömyyttä tuli hän suuriruhtinaalle maininneeksi tämän
asiakirjan. Nikolai hämmästyi nähtävästi ja kysyi: «Olisiko
sopimatonta pyytää Teitä näyttämään kirjoitusta, josta
puhutte?" Rehbinderin oli tietysti mahdoton kieltää, ja siten
suuriruhtinas sai lukea ehdotuksen. Se miellytti häntä
suuresti; hän sanoi varmasti luulevansa keisarin siihen’
suostuvan, vaan siinä hän, niinkuin tiedämme, pettyi.

Itse valtaistuimelle noustuaan, Nikolai — se oli alussa
vuotta 1826 — otti uudelleen puheeksi kysymyksen Karjalan
jaosta. Rehbinder sai käskyn neuvotella siitä Zakrevskin
kanssa. Onneksi kenraalikuvernöörin vastaus oli hyvin
epämääräinen, jonka tähden keisari, vaikka kyllä vastenmielisesti,
näkyi jättävän tuuman sikseen. «Luulin," kirjoittaa Rehbinder,
«tämän jutun päättyneeksi, enkä ollut siitä pahoillani. Asian-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 20:09:21 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/djviipurin/0164.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free