Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
155
Senaatin lausunto on 31 p:tä maalisk. 1827.J) Sen
jouduttua Pietariin asiasta ei enää mitään kuulu, keisari oli
jättänyt sen sikseen. Liekö jo laillisuuden näkökohta yksinänsä
tämän vaikuttanut, kuka sen ratkaisee? Joka tapauksessa on
selvä, että erottamistuuma pääsi helpommin raukeamaan,
sittenkuin lahjoitusmaaisäntien pyyteet oli pääasiassa tyydytetty.
1826 vuoden asetus oli siten tavallansa se hinta, jolla maamme
kokonaisuus ostettiin. Sen tuottamat kärsimykset olivat
ikäänkuin se veriraha, jolla Viipurin läänin talonpojat lunastivat
ikipysyväksi omaisuudekseen Suomen kansalaisoikeuden ja
oikeuden Suomen kansan hellimpään huolenpitoon.
Alkaen maaliskuusta 1837 isäntien valta talonpoikien
tiluksilla oli rajaton. Asukkaita vaadittiin silloin joko
suostumaan isännän tarjoamiin ehtoihin tahi väistymään tilalta.
Mutta kun talonpojat monessakin paikoin eivät tehneet
kumpaakaan, uudistuivat olot viime vuosisadan lopulta ja tämän
alulta, — uudistuivat siihenkin nähden että metelejä syntyi
ja että sotaväkeä täytyi sijoittaa maakuntaan. Noiden aikojen
kurjuutta vanhimmat nykyisestä miespolvesta ovat omin
silmin nähneet, eikä se ole minun kerrottavani. Sen sijaan
’) Jo v. 1862 Robert Lagus teoksessaan Juridiskt Album, andra
sorien, siv. 143 ja seur., julkaisi Rehbinderin memoriaalin ja
prokuraattorin siitä antaman lausnnnon niinkuin myöskin asiata koskevan otteen
senaatin pöytäkirjasta. Kun memoriaulilla ci ollut päivämäärää, hän
tietysti ei voinnt aavistaa, että so oli kirjoitettu jo muutamia vuosia
aikaisemmin ja ettei Rehbinder itsekään sitä enää v. 1826—27
kannattanut. — Olen ylläolevassa esityksessäni jättänyt syrjiiftu kysymyksen paljoa
pienemmän alueen luovuttamisesta, joka sekin jo 1820 luvulla oli vireillä
ja vihdoin toteutui, kun Rajajoen asetehdas v. 1864 korvauksen
lupauksella yhdistettiin keisarikuntaan. Että tämä tehdas v. 1812 vastoiu
alkuperäistä määräystä oli liitetty Suomeen, oli jo piankin huomattu
pahaksi erehdykseksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
