- Project Runeberg -  Albert Engströmin Piirroksia ja Juttuja /
2:4

(1925) Author: Albert Engström
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.


illustration placeholder
Ill. Albert Engström


Hamppari Reilu Kalle saa lippuluukulta takaisin 2: 50 liikaa
Palaa huomion tehtyään takaisin luukulle ja sanoo: —
— En varmaankaan saanut oikein takaisin — — —
Rautatien virkamies, kiukkuisesti: — Se on myöhäistä nyt!
Reilu Kalle: — Nähkääs, siinä oli 2: 50 liikaa — — —
Virkamies, lempeämmin: — Jahaa! Tulkaa tänne sitten — — — —
Reilu Kalle: — Eheei! Se on myöhäistä nyt! — (Häviää).

*



man osan välinpitämättömästä arvokkuudestaan. Sillä
sehän oli kiinnisidottu. Sen sieluttomat, Perälän
tervalla maalaamat, silmät katsoivat musertavan tyynesti
Tiberiukseen, joka iskun voimasta oli saanut
vakavanpuoleisen aivotärähdyksen ja lyyhistyi hetkeksi
polvilleen. Heli oli se kuitenkin taas jaloillaan, huohotti
syvään ja tarkasteli vastustajaansa, joka
todennäköisesti tuntui olevan liian ylivoimainen. Sitten vetäytyi
se hiljalleen poispäin, päästi äänen, joka muistutti
enemmän karjuntaa kuin mölyä, ja jätti täyttä neliä, taakseen
katsomatta, taistelutantereen. Metsä vain ryski sen
tiellä. Mutta hetkisen perästä leijaili rauhan hengähdys
Kallialan haan yllä, minä uskallauduin koivusta alas ja
riensin, kuvatus selässäni, Perälän mökille.

Hän seisoi ulkoveräjällä ja hänen silmistään hehkui
selvästi elävääkin voimakkaampi innostus kun annoin
raporttiin.

— Engström, lausui hän, hän saa lyödä veikkaa
sadastaviidestätoista paikatusta taavetintaljasta että käy
niin kuin ennustin — härkä häviää Kallialan haasta,
saatlepas nähdä! Ja näitä vaaterasuja eivät herrat kai
enää lartte, mitä siihen asiaan kuuluu? Olipa enemmän
kuin onni ettei nämä liivit olleet Engströmin päällä
silloin kun isku mäjähti. Mutta eikös tämä rumilus ole
hyvin tehty? Se muistuttaa hieman ikäänkuin susilistiä
punaisine kaulanauhoineen, vaikka eihän se haasta
tuomaskuonaa niin paljon kuin ne. Mutia nyt tarttee
Engström kai kahvitipan asian päälle, sillä huomaanpa
savupiipusta että eukko on pannut pannun tulelle —.

*



Niin! Nyt saavat herrat hemppuineen pastierailla
Kallialan haassa niin paljon kuin lystäävät, sanoi
Navetta-Juho pari päivää myöhemmin laivarannassa. Sillä
Tebirjuus on nyt kuollut — — —

Kuollut? Härkäkö kuollut? Miten se tapahtui?
huudettiin kilvan.

Jaa, se oli Jumalan ihme. Näes, Tebirjuushan oli
kiltein ja paras Luojan luomista häristä lehmille ja minulle;
muutenhan se kyllä oli jonkunverran ihmisvihollinen,
luonnollisesti, melkeinpä vaarallinenkin. Mutta toissa
päivänä oli kuin itse piru olisi siihen ampunut, sillä
ihmisvihaajasta oli se yks’ kaks’ muuttunut ihmisaraksi.
Se pakoili niin että puskat ryski jokaista ihmistä, jonka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Jan 31 13:35:44 2018 (www-data) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/eapiirrok/0012.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free