Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
 |
| Ill. Albert Engström |
Neidot Rypälrinta ovat saaneet kerjäläisen vieraakseen. Sohvi neiti aukaisee.
— Rouva kiltti, antakaa pari vanhoja housuja!
— Mitä sanotte, ihminen! ? Tässä talossa ei ole miehiä. (Sulkee oven).
Sisar: — Teitpä tuhmasti kun sanoit noin. Nyt se tietysti murtautuu tänne yöllä!
Sohvi avaa oven jälleen ja huutaa menijän jälkeen:
— Mutta pankaa mieleenne että meillä aina öisin käy miesväkeä!!!
*
sai näkyviinsä, niin että kamariherran täytyi kutsua
kaupungista mies sitä ampumaan. Yksinpä minuakin
se pelkäsi!
Olin kävellessäni joutunut hieman tuulen alle
Navetta-Juhosta ja havaitsin hänen jutellessaan että nuuskaisesta
naamastaan lcuhahleli rohtomenttien tuoksu.
Mitenkäs on Juhon laila? Sairauttako? kysäsin.
Hänhän haisee apteekille.
Ei, se on vaan Hokmannin tippojen tuoksu. Kun
ihminen oleilee navettailmassa vuorokaudet umpeensa
niin täytyy silloin tällöin ottaa pieni täräys lääkettä,
että saisi lannanmaun suustaan, ja piristäähän se
sieluakin sitäpaitsi. Mutta tänään otin tupla-annoksen
tavallisesLaari sillä Tebirjuus ei mene mielestäni. Parempaa
elukkaa ei enää saada koko lääniin, ei koko maahankaan,
sanalla sanoen!
Ja Juho käänsi kasvonsa pois ja pyyhki joiuin
silmänurkistaan.
*
Vaarallisin tilanteeni.
Olin nuori, olin iloinen ja minulla oli oma
sanomalehti. Minun olisi pitänyt tuntea oloni koroillaaneläjän
elämäksi ja näyttää se ilmeitteni arvokkaassa
vakavuudessa ja koko hyvänvoivan olentoni itsetietoisuudessa.
Mutia olin liian kauan ollut boheemi, vapaa
taiteilijasielu, enkä siis lähestulkoon ollut uuden ja vaativan
asemani tasalla.
Tämä tapahtui 1897 ja kaupungissamme oli sirkus.
Sirkusihmiset kiinnostivat silloin mieliäni enemmän
kuin nyt sillä tunsinpa jotain kuin sukulaisuutta
heihin. Nuo ihmiset, jotka huolettomina elivät vapaata
elämäänsä ja panivat sen joka areenalla alttiiksi
jumalaisella — (kuten arvelin) — kyvylmielisyydellä,
miellyttivät minua ja minusta tuli sirkuksen kantavieras.
Roikuin siellä uupumattomana päivä- ja
lltanäytännöissä, tein tuttavuutta voimailijoiden, ratsastajattarien,
klownien ja monien muiden kanssa ja soinkin heidän
joukossaan. Saksa, ranska, englanti ja italia kaijuttivat
kilvan pikku Hasselbackenin ilmaa. Elettiin kiihkeiden,
puoliksi epätodellisten kuvitelmien korkeassa
ilmapiirissä, juonitteluissa, villissä rakkaudessa ja vihassa, ja
kaiken tämän kruunasi mielestäni jokailtainen hengen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sat Dec 9 21:39:30 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/eapiirrok/0013.html
