- Project Runeberg -  Ur Finlands historia. Publikationer ur de alopæiska pappren / Del II /
876

[MARC] Author: Adolf Alarik Neovius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - VI. Tietoja rokonistuttamisesta.

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kymmenestä, ja toisinans kaxikin, sitte kuin heidän ensin on
täytynyt ulosseisoa kauheita kipuja. Vielä, niin on
lehmän-rupuli siitä laadusta, ettei sitä taideta kutzuttaakan sairaudexi;
sillä lapset ovat sen istuttamisen ajalla tervehet, eivätkä
tarvitze heittä itziäns vuotehelle, ei myöskän ole tarvis andaa
heille mingänkaltaisia rohtoja, vaan 20:nen, enimmäxi
kahden-kymmenen yhden päivän jälkeen, ovat he täydellisesti
tervehet. Vimmeisexi on lehmän-rupulin istuttaminen vielä
sentähden hyödyllinen, ettei se vahingoita lasten ruumita, eikä
turmele heidän muotoansa. Se ei te heitä rajarikoxi, eikä ole
milläkän tavalla vaarallinen. Ei, vaan he jäävät tervehixi ja
kukoistavaisixi, ja iloitzevat, että he kuoleman välttänet ovat,
ja nautitzevat hyvän terveyden suloisutta. Mutta
peräänajatelkat sitä vastan, rakkat ystävät, kuinga hirmuinen tauti
luonnollinen rupuli on, lijatengin silloin, koska se on pahaa
laatua. Mingä kivun, pelvon ja ahdistuxen niiden
kivunalaisten lapsi-parkain viheljäisys tuotta heidän vanhemmillens!
ja kuinga monenkaltaiset ja hirmuiset eivätkö heidän omat
kipunsa ole! Kuinga hirmuinen eikö ole heidän näköns,
koska koko heidän rumins, päästä aina kantapäihin asti on
täynäns visvaisia paisumita, koska he yli koko ruumin
turvonneet, ummistetuilla silmillä näädyvät tuskasta,
vanheinbains silmäin edesä! Ja mikä on vihdoin kaiken tämän
surkeuden loppu? Kivullinen ja tuskainen kuolema.

Siellä parku lohduttamatoin surullinen äiti, nähdessäns,
että hänen rakas lapsens, hänen silmäteräns, joka ennen niin
sydämmellisesti ilahutti hänen mieldäns, on nyt häneldä niin
hirmuisella tavalla poistemmattu! Täällä itkee lembiä isä
ainokaista poikaans, joka oli hänen tavarans perillinen, ja josta
yxinäns, hän toivoi löytäväns turvan vanhudessans.
Senkaltaiset ovat usein luonnollisen rupulin seuramiset. Hän eroitta
likimmäiset sukulaiset toisistans, hän julmasti särkee isän ja
äitin sydämmen, hävittä ihmisten ilon ja onnellisuden. Hän
poistemma meidän rakkasta isämme-maasta vuosittain monda
tuhatta ihmistä, ja tekee maanasuvaisten keskuessa
suuremman hävityxen, kuin verinen sota. Mutta vaikka ei hän
kaikissa paikoissa osota itzens niinkuin murhan-engeli, vaikka
ei hän kaikissa paikoissa yhdenkaltaisesti hävitä, niin eikös
vanhemmat kuitengin pidä pelkämän sitä vaaraa, jolla hän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:49:17 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/finlhist/2/0270.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free