Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
140
aamulla kerran, pyydyksille tultuani, näin yhdessä
vanhan —vuohipukin ja toisessa kolme vuonaa,
niistä kaksi uuhta.
Pukki oli niin tavattoman äkäinen, ettei sitä
ollut yrittämistäkään saamaan kotia. Siksipä pääs-
tinkin sen monemään. Vuonat sen sijaan sain
suurella vaivalla asuntooni.
Pitkään aikaan no eivät huolineet ruuasta lain-
kaan, mutta tarjottuani niille makeita jyviä, ne
rupesivat syömään, eikä nikaakaan, niin jo kesyi-
vät hyvinkin, Minulla oli niinmuodoin hyviä toi-
veita oman vuohikarjan kasvattamisesta,
Mutta jos mieli pitää vuohikarjaa, täytyi vält-
tämättömästi ryhtyä toimiin, jotteivät minun vuo-
heni pääsisi metsävuohion pariin, sillä silloinhan
ne olisivat metsistyneet jälleen ja karanneet tie-
hensä. Fi auttanut muuta kuin ruveta rakenta-
maan tarhaa, sellaista, missä karjallani olisi run-
säästi ruohoa ja vettä ja samoin siimestä. helteeltä.
Kahden käden varaan tosin tämäkin tehtävä jäi,
mutta rohkeilla mielin ryhdyin työhön. Löysin
sopivan laidunkentän, jossa oli pari kolme läh-
dettä ja jonka toisessa laidassa oli tuuhea vii-
dakko. Erotin siitä ensi aluksi puolitoista sataa
yardia pitkän ja sata yardia leveän lohkon. Jos
tämä aikaa voittain ahtaaksi käy, ajattelin, niin
onhan tilaisuutta laajentaa sitä.
Kolmen kuukauden kuluttua oli tarha valmis.
Sillä välin olivat vuonat olleet lie’ossa aina lähel-
läni, siten yhä enemmän kesyen minuun. Tuon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
