Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
143
YHDESTOISTÄ LUKU
Minun muotokuvani. — Unsi vaiho, — Rannan hiekassa
ihmisen jälki, — Säikäys. — Kaksoismuuri.
Tutkimusretki saaren ympäri vesitse oli jää-
nyt sikseen, mutta yhä paloi mieleni saada kai-
kinpuolinen selvä tästä valtakunnastani, ja niinpä
päätin kerran lähteä rantoja myöten kiertämään
koko saaren. Ja läksinkin.
Matkalle hankkiutuessani tulin ajatelleeksi:
mitähän no vainenkin Englannissa sanoisivat,
nähdessään äkkiä ihmis-olennon tällaisissa tami-
neissa? — Säikähtäisivät kaiketi tai nauraisivat
hänelle vasten silmiä. En saattanut olla myhähtä-
mättä itsekään, kuvaillessani vaeltavani näin
puettuna halki Yorkshiren kreivikunnan.
Kas tällaiselta minä näytin:
”hässä suuri, muodoton, pukinnahasta tehty
karvalakki, josta pitkä läppä laski alas harteille,
sekä suojana auringonsäteiltä että estämässä sade-
vettä valumasta niskaan, sillä kastuminen vaa-
tetten alla on tässä ilman-alassa sangon hai-
tallista.
Yllä lyhyt takki, pukinnahasta sekin, karvat
ulospäin. Sen liepeet ulottuivat hyvän joukon
alapuolelle lanteitten. — Jalassa avolahkeiset
housut, vanhan pukin pitkävillaisesta nahasta,
jonka karvat roikkuivat puolitietä sääriin. — Suk-
kia ei ollut eikä kenkiäkään. Niitten asemesta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
