Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
177
keinon, millä päästä pois tältä saarelta. Jos
minulla olisi ollut samallainen pursi kuin se, jossa
Saleesta karkasin, niin aivan varmaan olisin sillä
lähtenyt merelle, suunnaten kulkuni — en itse-
kään tiedä, minne. Olin näet yhä edolleen niitä,
joitton niin sanoakseni perisyntinä on tyytymät-
lömyys niihin oloihin, mihin heidät Sallimus on
määrännyt, ja jotka, yhä uutta etsien, vihdoin
oman turmionsa syyksi tulevat. Tämä muutte-
lehtiva mieli, sehän se oli ajanut minut pois ko-
toani, sehän se oli pakottanut minut lähtemään
Brasiliasta, jossa nyt olisin saattanut olla jo suur-
ten maatilain omistaja ja rikas mies.
Oli neljäskolmatta vuosi, minun täällä-oloni
aikaa. Maaliskuu oli käsissä ja sadeaika parhail-
laan. Loioin illalla kerran riippumatossa. Fi ollut
huolta huomisesta, terve olin kanssa kaikin puolin,
mutta uni vaan ei ottanut tullakseen. Ajatuk-
sissani kävin läpi koko pitkän elämäni historian,
semminkin siitä saakka kuin olin tähän saareen
tullut. Kuinka tyyntä, rauhallista ja huoletonta
olikaan elämäni ollut täällä ensimmäisinä vuosina
ja kuinka täynnä levottomuutta, pelkoa ja ali-
tuista varuillaan olemista siitä saakka kuin olin
rannan hiekassa nähnyt ihmisjäljen! Aamupuo-
leen yötä minä vihdoin nukahdin ja näin omi-
tuisen unen:
Olin tapani mukaan lähtevinäni ulos linnasta
ja tähystelevinäni merelle. Sieltä laskee rantaan
kaksi kanottia, ja yksitoista villiä nousee maihin,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
