Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
244
tään käskyistä apua, laskettiin laivasta toinen
sluupi vesille — sen näin kiikarillani — ja heti
kohta se läksi soutamaan saarta kohti. Veneväkeä
oli kymmenen pyssyillä varustettua miestä.
Pakovesi oli vienyt heidät hiukan syrjään
entisen sluupin paikasta, niin ottä heidän täytyi
nyt jonkun matkaa soutaa aivan lähellä rantaa
meidän ohitsomme, niinkin läheltä, että hyvin
erotimme heidän kasvonsa. Kapteeni tunsi hei-
dät jokaisen ja sanoi joukossa olevan kolme kun-
nonkin miestä, jotka vain muitten yllyttäminä
ja polottamina olivat yhtyneet kapinaan, mutta
perämies, joka näkyi olevan päällikkönä, ja muut
olivat paatunutta väkeä. Siksipä kapteeni pel-
käsi, ett’oi meistä ole heidän kukistajikseen. Sii-
hen minä myhähtäen huomautin, että kun ihmi-
nen kerran on joutunut sellaiseen tilaan kuin me
nyt, niin on hänen turha enää peljätä, sillä tämän
pulmallisempiin oloihinhan emme saata enää tulla.
Meillä ei ole kuin kaksi pääsyä: voittaa tai kuolla.
» Yksi seikka minua vaan huolestuttaa», lisäsin
minä, se nimittäin, että noitten joukossa on
kolme neljä kunnon miestä, jotka pitäisi saadu
pelastetuiksi. Jos ne olisivat yhtä suuria konnia.
kaikki, niin olisin luullut Jumalan määränneen
heidät joutumaan meidän käsiimme, sillä olkaa
vakuutettu: ken ikinä tähän saareen ja kansa
panee, se on meidän vallassamme; hän kuolee
tai jää eloon sitä myöten, mitenkä hän käyttäy-
tyy meitä kohtaan.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
