Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - A - ammoniakki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ammoniakki —■ anglosaksinen
aug
ammoniakki* ammoniak -en. -suola (kern.)
ammoniaksalt. -vesi (kem.) gastvättvatten,
ammonium (kem.) ammoni|urn -et. -suola
ammoniumsalt,
ammotta|a* vrt. ammollaan; vara (stå)
vidöppen; gapa; -va haava ett gapande sår.
ammu (Ips. lehmä) kossa, -a råma, böla.
-minen (lehmän) råmande, bölande. -nta 1.
ks. -m i n e n. 2. skjutning; eldgivning;
skottlossning.
ammu||s projektil-en -er; (patruuna) patron
-en -er; -ksen kuori (kärki, sydän, vaippa)
projektil I kropp (-spets, -kärna, -mantel);
-kset (ampumavarat) ammunition; -ksen
kestävä skottsäker; ~ten puute
ammunitionsbrist. -skeleminen skjutande, -skella
(hålla* på att) skjuta,
ammus||kellari ammunitionskällare, -tehdas
ammunitionsfabrik, -täydennys
ammunitions I komplettering, -ersättning, -varasto
ammunitions|förråd, -lager,
ammu||ttaa* (teloituttaa) låta* (ned)skjuta;
tuomita -ttavaksi döma till arkebusering.
-ttu skjuten; ~ nuoli en avskjuten pil.
amnestia (yl. armahdus) amnesti -n. -laki
amnestilag.
ampiai||nen (el. Vespa) geting -en -ar; -sen
pisto getingstyng. -sparvi2 getingsvärm.
-spesä getingbo, -svyötärö (enl. naisten eritt.
hoikka vyötärö) getingmidja. -syrtti (ksv.
Dracocephalum) drakblomma.
amppeli (riippulamppu; riippuva kukka-
astia) amp|el -eln -lar.
ampu|a* skjuta*; (teloittaa) arkebusera;
(räjähdyttää) spränga2; ~ jänis skjuta en
hare; ~ jänistä skjuta på en hare; ~ maaliin
skjuta till måls; ~ seinään skjuta i väggen;
~ ohi (sivu, syrjään) skjuta bom; ~
kuoliaaksi skjuta ihjäl; nedskjuta; karkulainen
ammuttiin rymlingen blev nedskjuten; ~
vialle (raajarikoksi) skadskjuta; alkaa ~
(sot.) ks. (aloittaa) tuli; ~ laukaus avlossa
ett skott; ~ (louhia) kiviä spränga sten.
ampu||haukka (el. Falco aesalon) dvärg-,
sten|falk. -ja en som skjuter; skytt -en -ar;
karhun~ björnskytt, -jainliitto
skytteförbund.
ampuma skott -et —aika skjuttid. «ala (sot.)
skottfält. —alan raivaus skottfältsröjning.
—ase skjutvapen: tulla tuomituksi ~en
luvattomasta hallussapidosta dömas för olaga
vapeninnehav, —asento (sot.)
skjutställning. »aukko skottglugg, -haava
skottsår. -harjoitus skjutövning, -hauta ks.
taistelu -hiihto skidskytte. -kilpailu
skyttetävlan, skjuttävling, -koe
skjutförsök; provskjutning, -koulu (sot.) skjut^
skola, -koulutus skjut|utbildning,
-instruktion. -kulma skjutvinkel, -kuoppa ks. -p
o-tero. -kyky skjutfärdighet, -linja
skott-linje.-matka skotthåll-et; ~n päähän
(päässä) inom skotthåll, -potero skyttegrop.
-rata skjutbana. -reikä skotthål, -seura
skytteförening, -suoja skyttevärn. -suunta
skjutriktning, -taito skjutskicklighet, -
tarkkuus2 skjutsäkerhet.
ampumatarvike|jajoneuvo(so£.)
ammunitions-fordon. -huolto ammunitionstjänst,
-jakelupaikka) ammunitionsutdelning(splats).
-juna ammunitionståg. -kuljetus
ammunitionstransport. -tehdas ammunitionsfabrik,
-täydennys ammunitionsersättning,
(-paik-ka ammunitionsersättningsplats.) -varustus
ammunitionsutrustning,
ampuma j| tarvikkeet pl skjutförnödenheter;
ammunition, -taulu mål-, skot|tavla,
»urheilu skytte -t; sportskytte, skjutning, -
varat pl ammunition, -väli ks. -matka,
ampu||minen skjutande; (urh.) skytte -t.
-taatio (lääk. jäsenenkatkaisu) amputation.
amuletti* (taikaes.) amulett -en -er.
anabap lisiini (Ihk.) anabaptism. -ti
ana-baptist.
anaerobinen (ilmapakoinen, biol.)
anaero-bisk.
anakonda (el. Eunectes murinus) anakonda,
anakroni||smi anakronism, -stinen
anakro-nistisk.
analfabeetti * (luku- [ja kirjoitus]taidoton
hnk.) analfabet -en -er.
analogi||a (vastaavaisuus) analogi -n -er. -nen
analog(isk).
analysoida (eritellä) analysera,
analyy||si analys -en -er. -tikko* analytiker,
-ttinen analytisk,
anamneesi anamnes, sjukhistoria,
ananas (ksv. Ananassa; hed.) ananas -en -, -er.
anapesti (run.) anapest -en -er.
anarki||a (laittomuus, sekasorto) anarki -n.
-nen anarkisk, -smi anarkism, -sti anarkist,
-stinen anarkistisk,
anas||taa bemäktiga sig, tillvälla2 sig,
tillägna sig (ngt); (varastaa, ottaa luvatta)
tillgripa*; (~ varkain) undansnilla; inkräkta
(på ngt); (ottaa haltuunsa) lägga* beslag
(på ngt); (ottaa valtaansa) usurpera;
annektera; (siepata) knipa*, knycka2, -taja
inkräktare; (valtaistuimen usurpator,
-taminen inkräktande; usurperande jne.
-tamistarkoitus avsikt att tillägna sig. -tus
inkräktning; usurpering, usurpation;
annektering; tillgrepp -et -.
anateema (pannaanjulistus, kirous) anatem|a
-at -er, -an.
anatomi (lääk.) anatom -en -er. -a anatomi
-n. -asali anatomisal. -nen anatomisk,
andantino (mus. kepeästi käyd.) andantino,
ane (k.hist.) avlat -en.
aneeminen (lääk. vähäverisyyttä poleva)
ane-misk.
ane||kauppa avlats|handel, -krämeri.
-kauppias avlats Iförsäljare, -krämare, -kirja
av-latsbrev.
anella (ideligen) begära*, anhålla* (om ngt);
ks. anoa.
anemia (lääk. vähäverisyys) anemi -(e)n.
anemometri (tuulimittari) anemometer.
anestesialääkäri ks. nukutus~.
angervo 1. (ksv.) a) (Filipendula) älggräs;
b) (Spiraea) spirea, kassöta. 2. -inen
(run.) ks. poloinen,
kovaosainen, raukka, -pensas spireabuske.
anglikaaninen: — kirkko (Engl.)
anglikanska kyrkan, -isti (engl. kielEngl. kultt.
tutkija) anglist. -istiikka anglistik. -
osaksi | nen: -set maat (de) anglosaxiska
(anglo-sachsiska) länderna.
19
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
