Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - K - kelpo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kel kelpo -
kelpo (tpm.) duglig; (hyvä) präktig, duktig;
(melkoinen) ansenlig; — mies en duktig
(duglig, präktig) karl. -inen (tav. yhd.)
duglig; (pätevä) giltig; (virka ~) behörig;
kompetent; kvalificerad (jhk för ngt);
kulku ~ farbar, trafikabel, (mer.) segelbar;
haku~ kompetent, -isuu|s8 duglighet;
giltighet; kompetens -en; habilitet;
kvalifikationer (pl); behörighet; (kyky) kapacitet;
-tensa rajoissa inom gränserna för sin
behörighet; — todistajaksi vittneshabilitet; —
tuomarinvirkaan domarehabilitet; virkaan
vaadittava ~ för en tjänst erforderlig
kompetens; vrt. pätevyys, kelpaava
i-s u u s. (-aika giltighetstid, -ehto
kompetensvillkor. -vaatimukset pl
kompetensfordringar.)
kelpuu||ttaa* göra* kompetent; kvalificera;
(laillisesti vahvistaa) legitimera; (oikeuttaa)
berättiga (till ngt), -tus (Iak.) legitimation,
(-merkki, -paperi legitimations | tecken,
-papper.)
kelsi (mer.) kölsvin -et
kelta* (s.) gult (tpm.); (~väri) gul färg-en;
(yhd.) gul-, –apila (ksv. Trifolium agrarium)
gulväppling. -inen gul.
keltaisen- (yhd.) vrt. kellan-, -kirjava
gulbrokig, -punainen gulröd. -vaalea
gulblek. -valkea gulvit,
kelta||juovainen gulstrimmig. -kihara 1. (s.)
gul lock -en -ar. 2. (a.) ks. seur.
-kiha-rainen gullockig. -kuume (lääk.) gula
febern. -matara (ksv. Galium verum) gulmåra,
-metalli ([valu] messinki) gulmetall, -mo
(ksv. Chelidonium majus) skelört -en -er.
-multa (vär.) gulockra, -mänty (ksv.,
mtsh. Pinus ponderosa, palustris ym.)
gultall. -no (ksv. Hieracium) hök|blomster,
-fib(b)la. -nokka (kuv. yliopp.) recentior
-n -er; (Suom. r.) gulnäbb; (yl.)
gröngöling. -puu (vär.) gulträ. -raitainen
gulran-dig. -rikko* (ksv. Saxifraga sancta)
myr-bräcka. -sauramo (ksv. Anthemis tinctoria)
färggräs, -sieni (kantarelli, ksv. Cantharellus
cibarius) kantarell -en -er. -sirkku (el.
Em-beriza citrinella) gul|siska, -sparv.-suodatin
(valok.) gul|filter, -skiva, -tauti (lääk.)
gulsot. -tukkainen gulhårig; med gult hår.
-valuri gälbgjutare. -vuokko (ksv. Anemone
ranunculoides) gulsippa. -västäräkki (el.
Motacilla flava) gulärla.
kelteisillä(än) (vähissä vaatteissa) halv-, o|-
klädd; (er. naiset) i negligé,
keltiäinen (keltamuurahainen, el. Lasius
flavus) gula tuvmyran.
keltti* 1. (käns.) fo. -Iäinen 1.2. (muin.
kirves) celt -en -er.
kelttiläinen 1. (s.) keit -en -er. 2. (a.) keltisk,
keitto* (ksv. Crepis) fib(b)la.
keltuainen (munan ~) gul|a -an -or; vrt.
ruskuainen.
kel|vata* kelpaan duga* (jksjhk) till ngt; olla
käypää vara giltig; se ei -paa mihinkään det
duger inte till någonting; ~ jllk duga åt ngn;
(olla kyllin hyvä [ä]) vara god nog åt ngn;
-paa (sopii) koettaa det duger (går an) att
försöka; lippu -paa vielä biljetten gäller ännu;
sitä -pasi katsella! det var ngt att se på!
kirja -paa (kannattaa) lukea boken är
läs-216
— kenkä
värd; sinne kyllä -paa (voi) mennä dit
kan man nog gå; (kannattaa) dit lönar
det sig nog att gå; -paava dugande; duglig;
giltig; kompetent; syötäväksi -paava ätbar,
ätlig; juotavaksi -paava drickbar;
käytettäväksi -paava bruk-, använd|bar.
kelvolli||nen duglig; (kyllin hyvä) god nog;
(pätevä) kvalificerad (jhk för ngt), -sesti
dugligt; ordentligt, -suus2 duglighet,
kelvo||ton oduglig; usel, eländig; — mies
odugling; ~ hallitus en oduglig regering;
(kurjasti hoidettu) vanstyre -t; — perinnön
saantiin ovärdig att taga arv; julistaa
-Hornaksi kassera; utdöma; -Uomaksi julistettu
kasserad, utmönstrad; (hylyksi tuomittu)
vrakad, -ttomasti odugligt, uselt, eländigt.
-ttomuus2 oduglighet; uselhet, eländighet.
(-peruste [Iak.] ovärdighetsgrund.)
kemi!ja kemi -n; orgaaninen (epäorgaaninen)
~ organisk (oorganisk) kemi. -allinen
kemisk; — koostumus kemisk sammansättning;
— (yhtymis)taipumus affinitet.
-an(labora-torio kemiskt laboratorium, -teollisuus
kemisk industri, -tutkimus kemisk forskning.)
-grafia kemigrafi. -graf in en kemigrafisk.
-kaalikauppa kemikalieaffär, -kaalit pl
kemikalier. -sti kemist,
kemoterapia kemoterapi.
kemu||illa kalasa; (juhlia) festa. -t pl
kalas -et -; (pidot, vanh.) gästabud -et -;
tillställning,
ken 1. (inlr.prn.) vem? 2. (rel.prn.) (se
joka) den som. 3. (indf): jos ~ om ngn;
vrt. kuka.
kengi|lttäjä hov|slagare, -smed. -ttämätön
(hev.) oskodd, -ttää* (hev. ym.) sko3; (kuv.
rak. läh.) reparera, -tys (hev.) skoning;
hov-slageri; (rak. kuv.) underbyggnad, (-koulu
hovslagarskola.)
kenguru (el. Macropus) känguru -n -(e)r.
-nnahka känguruskinn,
kengän!|antura skosula, -harjaus
skoborstning. -hihna skorem, -iltti ks. -kiel i.
-kanta skoklack, -kieli skoplös. -kiilloke
skokräm -en; sko-, blank|smörja. -kiillottaja
skoputsare. -kiillotus skoputsning. -korjaus
sko|lagning, -reparation, (-liike
skorepara-tionsaffär.)-korjuu ks.- korjaus, -korko ks.
-kanta, -kärki sko|spets, -tå. -lesti skoläst,
-lyöttämä (lääk.) skoskav -et. -nappi
käng-knapp. -narina skoknarr. -nauha sko|snöre,
-band. -numero skonummer, -paikkaaja
sko|-reparatör, (vanh.) -flickare. -paikkuu
skoreparation. -paula skosnöre. -pohja skosula,
-pohjaus skosulning; vrt. puolipohjaus.
-päälliset pl ovanläder, -raksi kängstropp.
-ruoju nedkippad, utsliten sko; has|a -an
-or. -solki (hist.) skospänne, -varsi
kängskaft. -vuori skofoder,
kengätön (som är) utan skor; (hev.) ks.
kengittä m ä t ö n.
kenkiä* (j. panna kengät jalkaan) sko3,
kenkku* (j. kelju, kiero) bråkig, besvärlig,
-ilija krångelmakare; bråkstak|e -en -ar.
-illa bråka; krångla,
kenkuttaa* (prs.): minua ~ (j.) det förargar
(harmar) mig.
ken|kä* sko -n -r; käng|a -an -or; käng -en -er;
-gät jalassa med skor på (fötterna); panna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
