Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - K - kohtikään ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
koll k oh tik ään -—
man; vrt. kohden. 3. nauraa -
kurkkua stor-, gap|skratta.
kohtikään ks. k o h t s i 11 ä ä n.
kohti o (fkn.) ks. n a p a. -suora (mat.)
1. (a.) vinkelrät, perpendikulär; (pystyi)
lodrät. 2. (s. mat.) perpendik|el -eln -lar.
-suoraan, -suorassa vinkelrätt,
perpendiku-lärt; lodrätt.
kohtl’sillään, -siltään strax; (ennen pitkää)
inom (innan) kort; vrt. kohta,
kohtu* 1. (an. äidin—) moderliv -et -; (emä)
livmoder -n. 2. (syti) sköte -t -n. -syöpä
(lääk.) livmoder^s)kräfta.
kohtuudelllinen ks. kohtuullinen.
-nnrukai(nen billig; skälig;
överensstämmande med billighet; [oikeuden—] rättvis;
se ei ole -sta det är inte rätt och billigt,
-sesti i överensstämmelse med billighet:
billigtvis; skäligen, -suus2 billighet,
skälighet.)
kohtuulli nen måttlig; (maltillinen)
måttfull: moderat; (halpa) billig; ~ elämässään
(vaatimuksissaan) måttlig i sin livsföring
(i sina anspråk); ~ esiintymisessään
måttfull (moderat^ i sitt uppträdande; ~
vaatimus billig fordran; ~ hinta skäligt
(moderat, facilt, överkomligt, rimligt) pris; -set
ehdot måttliga (billiga, drägliga, antagliga,
rimliga) villkor; -sessa ajassa inom rimlig
(skälig) tid; olla -sessa suhteessa jhk stå i
rimlig proportion till ngt; ~ toimeentulo dräglig
(anständig) bärgning; skälig utkomst; ~
korvaus skälig (anständig) ersättning; ön
oikein ja -sia det är rätt o. billigt; katsoa
(harkita) -seksi pröva skäligt; -sen
(jotenkin ) hyvä skäligen, rätt bra; anständig, -sesti
måttligt; med måtta; (kohtuuden nimessä)
billigtvis; (mahdollisesti) rimlig|en, -tvis;
(mitenkuten) skäligen, -suus* måttlighet:
billighet; skälighet; dräglighet; antaglighet;
rimlighet; vrt. -n e n.
kobtuuls2 moderation; (kohtuullisuus) måtta;
billighet; fog (tpm.); noudattaa jssk -tia
iakttaga måtta (moderation) i ngt; -den
vaatimukset billighetens fordringar; -den
mukaisesti med måtta: billigtvis; (syystäkin)
med fog (skäl); med måtta; -den nimessä
(mitenkään) ei voi vaatia enempää billigtvis
(rimligtvis) kan man inte fordra mer (göra
anspråk på mera); -den nimessä (mitenkään)
ei voida sanoa med fog kan inte sägas,
-hinta skäligt (överkomligt) pris.
-näkökohta billig-hetslhänsvn -en -, -synpunkt,
-peruste billighetsgrund. -syy: -syistä av
billighetsskäl.
kohtuu|iton omåttlig (måttlös; immoderat;
obillig); (aiheeton) oskälig; (sopimaton)
otillbörlig; (mahdoton) orimlig; bloman
(liian) suuri övermåttan stor; -tioman kallis
övermåttan (oskäligt) dvr; -ttoman vähän
mindre än tillbörligt; kärsiä —ta
rasitusta lida oskäligt besvär; maan tapa, joka ei
ole — landssed, som inte har oskäl med sig;
~ tapa (paha tapa) osed; vrt.
kohtuullinen. -ttomasti omåttligt; utan måtta;
(ylettömästi) över hövan, -ttomuus*
omåttlighet; obillighet; oskälighet; otillbörlighet;
orimlighet.
252
koiranpommi
koli tuvesi (lapsi-, sikiö jvesi, synn.)
fostervatten.
kohu (ett) väsen (tpm.); (melu) bull|er -ret;
(holy) uppståndelse, -ta ks. h ö 1 y t ä.
kohvia (is)skorpa. (-jää sväm-, svall lis.
-vesi [er. Suom. r.[ flödvatten.) -ettua*
bilda skorpa; skorpa sig; (jähmettyä) stelna;
(kovettua) hårdna; vrt. kohmettua,
-ettuminen stelnande, hårdnande.
1. koi (aamun—, sarastus) gryning.
2. koi 1. (prh. Tineola) mal -en -ar;
malfjä-ril. 2. (lääk. j. mrl. syöpä) kräfta; sormi —
fulslag -et.
koiju (mer.) koj -en -er; koja.
koikkllelehtia, -ia * (j.) lufsa; strutta; hoppa;
vrt. loikkia,
koikkua (korppi) kraxa,
koillil|nen (ilms.) 1. (s.) nordost. 2. (a.)
(suunta) nordostlig; (sij.) nordöstlig,
nordöstra, -sosa nordöstra delen,
-sran-nikko nordöstra kust(en). - s väylä (mnt.)
nordost passage(n).
koimyrkky (läh.) mal|medel, -pulver,
koin^kestävä mal|säker, -äkta. -reikä malhål.
-syömä maläten.
kointähti (aamutähti) morgonstjärna,
koipeliini (j.) spindelben -et -.
koiperhonen ks. 2. koi.
koipi2* skänk -en -ar, -or: (j. jalka) ben
-et -. -nahka (nhk.) benling.
koipussi malpåse.
koiria (el. Canis familiaris) (tam)hund -en
-ar; ei ole —a karvoihin katsomista man skall
icke skåda (döma) hunden efter håren:
siihen on — haudattuna (kuv.) där ligger en
hund begraven; pitää kuin —a (kuv.) låta
ngn slita hund; märkä kuin uitettu — våt som
en hund; -ien juoksukilpailu (i) (er. Engl.)
hundkapplöpning; -ien hautausmaa
hund-kyrkogård. –apSna hundapa. -eläimet (el.
Conidae) hunddjur. -hai (el. Mustelus)
hund-, glatt|haj. -illa driva gäck (med ngn);
hun(d)sa; vara hundsk. -kerho kennelklubb.
-la hundgård; kennel -n. -mainen
hundaktig; hundlik; (hävytön) oförskämd; skamlös,
-maisesti h unda k tigt: skamlöst, -maisuus3
hundaktighet; skamlöshet, -mies
kennel-man.
koiranlihammas (kuv.) spefåg|el -eln -lar.
-haukku, -haukunta hundskall, -heinä
(ksv. Dactylis glomerata) hundäxing, -heisi
(ksv. Viburnum opulus) olvon -et -.
-ilma hund väder, -juoni rackartyg,
-kaula-hihna hundhalsband. -keksi hundkäx,
-kieli (m. ksv. Cynoglossum) hundtunga,
-koppi hundkoja, -korva (m. koul.
kiver-tynyt kirjanlehden nurkka) hundöra.
-koukku räv|konst, -knep, -krok. -kuje tjuvknep,
skalkstreck: rackeri. -kuonolainen (hist.)
hundturk -en -ar; kalmuck -en -er. -kuri
(kepponen) skälmstycke -t -n; (vehje) knep
-et -. -leipä hund|bröd, -käx. -leuka (kuv.)
spjuv|er -ern -rar; vrt. -hammas, -lika
hundlort. -nahka hundskinn, -nahkainen
av hundskinn, -nalkutus hundgläfs. -nauris
(ksv. Bryonia alba) hundrova. -nimi
hundnamn. -nuuska (torut) hundsnus, -opetus
hunddressyr, -penikka, -pentu hundvalp,
-pensas (puksipuu) buxbom, -pommi hund"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
