Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - M - mainosfilmi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
mai mainosfilmi -
-demonstration, -filmi reklamfilm,
-hyökkäys reklamkampanj, -iskulause reklamfras;
fen) slogan -s. -juliste reklam|affisch,
-plakat. -julkaisu reklampublikation,
-kampanja ks. -hyökkäys, -kilpi reklamskylt,
-kirjanen ks. -lehti, -kirje reklambrev.
-kortti reklamkort, -lehti (nen) reklam
|-broschyr, -prospekt, -liitto reklamförbund,
-menetelmä reklammetod, -merkki
reklam-märke. -mies reklamman. -numero
reklamnummer. -näyttely reklamutställning,
-osasto reklamavdelning, -piirtäjä
reklam-tecknare. -pylväs reklammast;
annonspelare. -päällikkö reklamchef. -rumpu (kuv.)
reklamtrumma, -rynnäkkö ks. -h y ö
k-k ä y s. -taa göra* reklam (jtk för ngt),
reklamera, puffa (jtk för ngt); kovasti —
(m.) slå på reklam trumman, -taiteilija
reklamartist, -taito reklamkonst, -taja ks.
-mies; (halv.) reklammak|are, / -erska.
-tarkoitu|s: -ksessa i reklamsyfte, - te
reklam[affisch) -en -er. -temppu reklam|knep, -trick,
-toimisto reklambyrå, -tus reklam(ering).
-valaistus, -valo(t) reklambelysning,
-väline reklammedel.
mair||e(a) 1. (a.) (suloinen) söt; (liehakoiva)
tillgjord; inställsam. 2. (s.) (maire,
imartelu) smick[er -ret. -esana smickrande ord;
~t smicker. -eus2 1. sötma. 2. tillgjordhet;
inställsamhet, -itella* smickra (ngn);
(lie-hakoida) göra* sig till (för ngn); ställa2 sig
in (hos ngn); se on minulle erittäin -ittelevaa
det är särdeles smickrande för mig. -ittelija
smickrare, -ittelu smicker.
maisema landskap -et -: (näkymä) vy -n-er.
-kortti vykort, -kuva (taid.)
landskaps|-tavla, -bild, -stycke -t -n. -llinen (i)
land-skaps(hänseende). -maalari
landskapsmålare, -rinna, -maalaus landskapsmålning,
-piirros, -piirustus landskapsteckning,
-tausta landskapsfond.
maisena (maizena) (maissitärkkelys) majsena.
maisin (maitse) landvägen.
maisk|!a(hd)us smackning. -ahtaa* smacka,
-ausäänne (fon.) smackljud. -e smack -en
-ar. -utta|a* smacka (kieltä med tungan);
syödä — (-en) äta under ljudligt smackande,
-utus smackning.
maissi (ksv. Zea mays) majs -en. -hiutale
majsflinga, -jauhot pl majsmjöl, -njyvä
majskorn, -ntähkä - maj s | ax, -kolv. -pelto
majsfält, -puuro majsgröt, -sato majsskörd,
-sokeri majssocker, -suurimot pl majsgryn.
-tärkkelys majsstärkelse, -viina
majsbrännvin.
maist||aa smaka (jtk på ngt), -aminen
avsmältning; smakande, -ella smaka, smutta
(på ngt), -elu smakande, smuttande.
maisteri magist|er -ern -rar. - n (arvo
magistergrad. -kirja magisterbrev. -kysymys
magisterfråga, -seppele magisterkrans. -
sormus magisterring. -vihkiäiset pl
magisterpromotion.) -promootio ks. ed.
maisti (harv.) smaksinne -t. -aiset smak|bit,
-prov; -aisiksi som smakbit; för av-,
provj-smakning. -ais(pala smakbit. -pulla
smak-bulle.)
maistraat|in (istunto
magistratssammanträde -t -n. -jäsen magistratsledamot, -sihteeri
- maitosokeri
magistratssekreterare.) -ti* magistrat -en
-er.
maist[ua smaka (jllk, jllek ngt); lia en smak
(påminnande om ngt); miltä (s) -uu? hur
smakar det? ~ hyväjltä, -lie, (pahajlta, -lie)
smaka bra (illa); se ei -u miltään (snl. »ei
hongalle eikä haavalle») det smakar
ingenting; det har ingen smak; ~ suolaiselta
smaka salt; minulle ei -u ruoka maten
smakar mig inte; uni -uu (kaikkein)
makeimmalla sömnen smakar bäst.
maiti* (kal.) mjölk|e -en -ar. -ainen (ksv.
Leontodon) f i b (b) 11 a -an -or.
maitiais||neste 1. (ksv.) mjölksaft. 2. (fysiol,
imuneste) lymfa, vävnadsvätska, -putki
mjölksaftrör -et -; mjölkrör.
mai ti i kala mjölkfisk. -kka* (ksv.
Melampy-rum) kovall -en.-nen (yhd.) med ... mjölke;
runsas— med riklig mjölke, -rauhanen
mjölkkörtel,
mailto* mjölk -en; olla -dolla vara och
hämta mjölk, —a uhkuva mjölkstinn.
-an-nos mjölkranson, -astia mj öl k | kärl, (stor)
-flaska, -auto mjölkbil. -baari mjölkbar.
-bakteeri mjölkbakterie, -elin mjölkorgan,
-eläin mjölkdjur. -hammas (an.) mjölktand,
-happo (kem.) mjölksyra, (-bakteeri
mjölksyrebakterie.) -hinkki mjölkkanna, -horsina
(ksv. Chamaenerium angustifolium)
mjölkört, mjölke, -huone mjölk|kammare, -rum.
-inen (yhd.) med . . . mjölk; (runsas—) rik
på mjölk; huono — med dålig mjölk, -jauhe
mjölkpulver, -jono mjölkko, -kamari ks.
-huone, -kannu mjölk|kanna, -tillbringare,
-kauppa mjölk|butik, -affär, -bod. -kehlo
mjölkbunke, -keitto mjölkvälling, -keskus
(kaup.) mjölkcentral. -kiulu mjölk|stäva,
-spann, -koe mjölkprov. -kortti mjölkkort,
-korvo mjölkså. -kuono (j. krk.)
mjölkansikte. -kuski (enl. j.) mjölkkusk. -kuume
(el.lääk.) mjölkfeber, -kyyti (enl.)
mjölk-skjuts. -laituri mj ölk| b rygga, -kaj. -lasi 1.
(keit.) mjölkglas; ett glas mjölk. 2. (opaali—)
mjölk-, opal I glas. -lasku mjölkräkning, -lava
mjölk b rygga, -lehmä mjölkko, -liike
mjölkaffär. -litra en liter mjölk, -mainen
mjölk|-aktig, -lik. -mies (enl.) mjölkbud, -mittari
mjölkprovare, laktomet|er-ern -rar.
«myymälä ks. -k a u p p a. -määrä mjölkmängd,
-naama (j.) mjölkansikte, -neste
mjölkvätska; mjölksaft, -pakko (el. lääk.)
mjölkstinn-het. -pakkoinen mjölkstinn. -pakkoisuus ks.
-pakko, -parannu I s mjölk|kur, -diet; olla
-ksella undergå en mjölkkur (hålla
mjölkdiet). -parta (tps.) pojkvask|er -ern -ar;
spoling, -pisara mjölkdroppe (m. npr M-).
-porsas mjölkgris; späd-, göd|gris. -pullo
mjölkflaska, -pumppu (lääk.) mjölkpump.
-pystö (metall.) mjölkflaska, -pytty
mjölkbunke. -rahat mjölkpengar, -rainta mjölk I
-stäva, -spann, -rasva mjölkfett, -rattaat
(vanh.) mjölkkärra. -rauhanen (an.)
mjölkkörtel, -ruoka mj ölk| mat, (—laji) -rätt;
(—valio) mjölkdiet. -rupi (lääk. pullolps.)
mjölkskorv, -ruukku mjölkkruka, -saavi
ks. -korv o. -sanko mjölk|ämbar, -spann
-en -ar. -sekoitus mjölkblandning, -siivilä
mjölksil. -sintu vattenblandad mjölk;
mjölkblandning. -sokeri (laktoosi) mjölksocker,
390
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
