Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - P - päivällisseura ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
päivällisseura — pärjätä
par
-seura, -seurue middagssällskap, -uni
middags |sömn, -lur, -slummer, - vieras
middagsgäst.
päivä|lläinen daglönare; dagfa^karl;
dagsver-kare; olla -Iäisenä gå på dagsverke; göra,
utföra dagsverken, -maksu dagsavgift, -marssi
(sot.) dagsmarsch, -matka dagsresa; (sot.)
dagsmarsch -en -er. -mies dag(a)karl.-määrä
datum pl data; -määrän raja datumgräns,
(-leimasin datumstämpel, -nosoittaja
datumvisare.)
päivän|lhuoii bekymmer för dagen, -kakkara
(ksv. Chrysanthemum leucanthemum)
präst-kragie -en -ar. -kassa (miel. dagskassa,
-kohtainen dagsviktig; f hög) aktuell, -koite,
-koitto dagning; dag|gryning, -bräckning;
-koitteessa i dagningen; ennen -koittoa före
dagningen; vrt. sarastus.
päivänllkurssi (miel. r>) dagskurs; ~in till
dagskurs. -kysymys en fråga för dagen, aktuell
fråga; en dagsfråga, -matka dagsresa; en
dagslång resa; se on kahden ~n päässä täältä
det är beläget två dagsresor (på två
dagsresors avstånd) härifrån, -nouto (ksv.
Helianthemum nummularium) solvända,
-paahde solgass -et. -paahtama sol|bränd,
-stekt, -paahteinen solstekt; gassig. -paiste
solsken, -paisteinen solig, -polttava
(nyky-tärkeä) (hög)aktuell; brännande, -puoleinen
som är på solsidan; på solsidan (belägen),
-puoli solsida (-lia på), -rinne .sluttning
på solsidan; solig, solbelyst sluttning;
-rinteessä (m.) öppen för soien; solbelyst.-salo
(er.run. -kajo) ljusning, gryning, dagning.
-sarastus dag|gryning, -bräckning; dagning.
-selvä dagsklar; klar som dagen; solklar:
(selvän selvä) omisskännlig; se ön ~ä det
ligger i öppen dag; det är uppenbart,
-silmä (ksv. Heliopsis) solöga, -sini (ksv.
Ipomoea purpurea) ipomoea.
-tapah-tu|ma, -tapaus händelse för dagen;
dagshändelse; pysyä -mien tasalla hålla sig
à jour med händelserna, -tasaaja ekvator(n).
(-nmaa ekvatorialland. -vyöhyke
ekva-toriallbälte, -zon.) -tasaus dagjämning.
-tärkeä dags|viktig, -aktuell, -uutiset
dagsnyheter. -valo dagsljus; dager -n; päästä
(tulla) ~ön komma i dagen: saattaa ~ön
bringa i dagen; ~ssa vid dagsljus: nähdä ~
(sijnfuä) se (skåda) dagens ljus. (-lamppu
dagsljuslampa.) -varjo parasoll -et (-en)
-(-er).
päiväl|palkka dagspenning; dagavlöning;
daglön. -palkkalainen daglönare, -pommi t ta
ja-(kone> dag|bombplan, -bombare. -pöllö
daguggla, -raha(t) pl dagtraktamente -t -n:
dag(s) penning, -raportti dagrapport,
-sai-kaan under (på) dagen, -sakko dagsböt;
-sakot dagsböter; mies tuomittiin viiteen
kymmenen markan —on mannen dömdes
till 5 dagsböter à 10 mk. -seltään (päivällä)
om dagen; vrt. päiväinen, -sokea
dag-blind. -sydän middag; ~nä mitt på dagen,
-työ (päivällä suoritettava) dagarbete;
(päivän työ) dagsarbete; dagsverke-t-n.
(«luettelo dagsverkslista. -Iäinen dagsverkare,
daglönare, -velvollisuus [hist.]
dagsverksskyldighet.)
päivätä datera, dagteckna; — myöhemmäksi
(varhaisemmaksi) postdatera (antedatera);
vrt. myöhentää, varhentaa,
päi väll tär (myt.) solens gudinna: solgudinna,
-tön sollös; (pimeä) mörk. -uutiset pl
dagsnyheter. -vuoro dagtur: (työ~) dagskift -et -.
-ys datering, dagteckning; dat|um pl -a.
(-leimasin datumstämpel.j
päivää||minen dater|ande, -ing. -mätön
odaterad.
päkis||tys (j. ponnistus) krystning. -täminen
krystande, -tää krysta,
pälkki* (säle, rima) spjäl|e -en -ar; spjäla,
pälk|kiä* (veistää karkeaksi, palhota)
grov|-skräda*, -hugga*; skräda*; -itty puutavara
grovskrätt virke,
pälkäht|ää*: päähäni -i jag fick ett infall;
det föll mig in; hänen päähänsä -i lähteä
han fick det infallet (det föll honom in) att
ge sig av.
pälpä]|ttäminen skräv|lande, -el, sladdrande,
sladder, babblande, babbel, -ttää* skrävla,
sladdra, babbla,
pälvi» snöfri (bar) fläck (på marken),
pälyi||leminen tittande; gloende, -llä
(kurkistaa) titta: (tirkistää) plira; speja;
(mulkoilla) glo5; ~ sopivaa tilaisuutta lurpassa
på, avvakta ett lägligt tillfälle,
pälyä ks. p ä 1 y i 11 ä; k a t s e 11 a
(levottomana, pve läten), vilkua,
tähyillä, kurkistella. m
päl|äs -kään 1. (vanh., vrs. suksen~)
fotstöd (på en skida). 2. (kuv., vain yks.
sis. paikallissijat, pul[m]a) bryderi, knipa,
klämma; (ahdinko) trångmål-et -; pelastaa,
päästää -kä(h)ästä rädda ur knipan, ur en
brydsam situatipn; hjälpa ngn ur ett bryderi
(trångmål, en förlägenhet),
pämpälittää* (läpätä) klämta; (kello) ljuda*,
-tys klämtande: klämtning,
pänt||täys inpluggning; ks. p ä ä h ä n
-tää-minen inpluggande, -ätä* plugga (i ngn);
lukea ~ plugga; pluggläsa»; ~ päähänsä
inplugga; plugga.i sig.
paré pärta; (kattopaanu) spån -et -;
(sahaamalla sahattu) laths (rhm.); kiskoa ~itä
spänta pärt.or. -höylä pärthyvel. -katto part-,
spån|tak. -koppa, -kori part-, spån|korg.
-kupo pärtknippe -t -n. -naula pärtspik.
-pihti (vanh.) pärtklyka. -puu pärt-,
spån|-virke; pärt-, spAn|träd. -puukko pärt-,
späntlkniv. -pölkky pärt-, spänlknbb. -saha
lathsmaskin. -soihtu pärtbloss. -tikku
pärt-sticka. -tuli, -valkea pärteld.
pärinä knatt|er -ret; skrällande; smatt|er
-ret; fräsning; prustande, frustande;
rumpujen ~ trumivirvel, -virvlar, (-poika [j.,
halv.] skinnknutte.) -seminen fräsande;
prustande, frustande; skrällande;
smattrande. -stellä (er. hev.) frusta, prusta; vrt.
päristää, -stys ks. ed., pärinä, -sta
fräsa»; (pärskyä) prusta, frusta; (rämistä)
skrälla»; (er. moottorip. paukkua) smattra;
knattra, -stäminen frustande, prustande.
-stää (er. hev.) frusta, prusta. -syttää*
brinera * att skrälla; ~ nenäänsä snyta*
sig kraftigt (ljudligt); ~ rumpua slå * en
virvel, virvlar på trumman; trumma,
pärjä|tä (j.) reda* sig; bärga sig; (selviytyä)
579;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
