Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - syöpyminen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
syö syöpyminc
syöpy minen ingroende; (tkn.) (an)frätning,
(nmt.) erosion; (kem.) korrosion; -mistä
kestävä frätnings-, korrosions |beständig;
oemottaglig för frätning, -mä (an)frätning;
änfrätt ställe; (kern.) korrosion; (veden
aiheuttama ~) underminering, -mätön
korrosions-, frätnings |beständig;
oemottaglig för frätning, -vä (kern.) angripbar (för
frätning), -ä* (sisään) äta, fräta* sig in;
anfrätas*; (kern.) korrodera; (kuv.) gro3
in, etsa sig in; inetsa sig; inetsas; (pois)
avfrätas*; (tarttua) fastna (jhk i ngt);
(leikkautua) skära* in (jhk i ngt); (kasvaa)
gro3 in (i ngt); (juurtua) inrota sig; syvälle
-nyt jhk djupt infrätt, (kuv.) ingrodd
(inrotad) i ngt; ~ mieleen inetsa (inprägla),
(piirtyä) inrista sig i minnet,
syöpä I. (a.) (m.) syövä; ~ kali kaustikt
kali; ~ natroni (haustiksooda)
natrium-hydroxid; kaustik soda; (lipeäkivi)
lut-sten.
syöpä II. (s.) (lääk.) kräfta; kancer -n. -inen
kancer-, kräft|sjuk; (behäftad) med kräfta,
-kasvain kräft|svulst, -tumör, -kudo
skräft-vävnad.
syöpäläiset pl ohyra.
syöpä||muodostuma kräftbildning. -mäinen
kräft|lik, -artad, -paise kräftsvulst, -säätiö
kancerstiftelse(n). -tutkimus kancer-,
kräft|-forskning.
syöstä* tr störta; (karata) rusa; (työntää)
stöta2; ~ valtaistuimelta (vallasta) störta
(från tronen); detronisera; avsätta*; ~
miekkansa jhk stöta sin värja i ngn; ~ tulta
spruta (spy [ut]) eld.
syös||tävä (kud. sukkula) skottspol le-en -ar;
skytt|el -eln -lar. -tö (tkn.) pådrag -et;
fyllning.
syötellä* mata; (ruokkia) (ut)fodra;
förpläga, bespisa,
syöt|jittää* (kal.) (varustaa syöteillä) beta
(på); agna. -teleminen matande;
utfodring; bespis|ning, -ande.
syött||i* lockbete -t -n; (kalan ~) bete -t -n,
agn -et’-; panna -ejä koukkuihin beta (på),
agna krokarna, -iläs göddjur.
syöttäjä (hnk., tkn.) matare; (pesäp.)
klockare; uppgivare; (vrkp.) servare,
-ttäminen (ruokkiminen) matande; (m.tkn.)
matning; utfod|ring, -rande, (nw.)
betande; betning; göd|ning, -ande;
(kestitseminen ) undfägnande; servning. -ttämätön
outfodrad. -ttää* (myös tkn.) mata;
(rehulla) utfodra;(~ laitumella) beta;
(lihottaa) göda2; (kestitä) undfägna; (antaa
syödä) låta* äta; (vrkp.) serva; (pesäp.) ge
upp; (jalkap. ym.) passa; ~ lasta mata ett
barn; ~ hevosia utfodra (beta) hästarna;
~ hevoselle heiniä utfodra en häst med hö;
~ koirille lihaa mata hundar med kött; ~
koirilla jtk låta hundarna äta (upp) ngt;
~ niitty paljaaksi låta avbeta en äng; ~
vieraille herkkuja undfägna gästerna med
läckerheter; ~ jllk valheita (kuv.) proppa
ngn full med lögner; ljuga ngn full; ~ jllk
juttu duka upp en historia för ngn; ~
pajuköytlä skarva; komma med lögner; slå
dalkarlar (i ngn), -ttö* matning; utfodring;
bet|ning, -ande; gödning; undfägnande;
n — sähinä
(tkn. m.) tillförsel -n; (urh.) uppgivning;
serv|e -en -ar; passning; ks. -t t ä ä.
(-elukka göddjur. -hana matarkran. -härkä
gödoxe. -johto matar-, tillförsel [ledning,
-kanava matar|kanal, -dike, -ränna, -karja
gödboskap, -karju gödgalt. -karsina
göd-ningskätte. -kone matarmaskin. -koneisto
matningsmekanism, -kukko [keil.J kapun
-en -er. -laite matningsanordning;
matar-verk. -luukku matnings-, [tkn.J
inmat-nings|lucka. -maa [mv.] betesmark, -öja
tilloppsdike. -pahna gödstia. -piiri [rad.]
upptagningskrets, -porsas gödgris. -pumppu
matarpump, -putki matar-, tillförsel-,
tilllopps I rör. -ratas matarhjul. -suppilo
matnings-, beskicknings-, påfyllnings|tratt.
-tela, - valssi matarvals. -vesi matarvatten.)
syöveri (vesipyörre) (vatten)virv|el -eln -lar;
(syvänne) djup -et.
syövy|lntä* infrätning, inetsning. -te* ets-,
etsnings I vätska, -medel, -ttäjä etsare, - ttää*
fräta2, (pilalle) angripa*; (kem.)
korrodera; (tkn., taid.) etsa; (met.) (himmentää)
beta; (kovertaa) urgröpa2; (alta pois esim.
maata) underminera; ~ jtk jnk mieleen
inprägla (inrista) ngt, inetsa ngt i ngns minne;
~ poikki fräta av. -tys frätning; (Ikn).
betning; (tkn., taid.) etsning, (-aine frätande
medel, frätmedel; ets[nings]rnedel. -kylpy
[kem.] betningsbad. -laitos etseri, etsnings-,
[kem.] betnings|anläggning. -paino etstryck.
-vesi ets-, etsnings|vätska, -väri etsfärg.)
sä ks. sin ä.
säde* strål|e -en -ar; (mat.) radie -n -r;
säleiden taittuminen strålbrytning; säteiden
hajaannus strålspridning. –eläin
(Radiolaria) strål|djur, -foting. -hoito (lääk.)
strålbehandling; bestrålning, -htiminen
strålande. -htiä* stråla, -jakoinen strålformig.
-jaikainen (säde-eläin) strål|djur, -foting.
-kartio stràlkägla; (valo~) ljuskägla, -kehä
strålkrans -en -ar; gloria; (kuv.) nimbus
-en. -kimppu strålknippe, -kivi strålsten.
-koi ’(el.lääk.) strålkräfta. -kukka
(Gaillar-dia) gaillardia. -loisto strålglans, -luu (hev.
an.) strålben, -mäinen strålformig. -sieni
■(el.lääk.) strålröta. -ttää* (lääk.) bestråla,
-tys bestrålning, -valo strålsken. -vedos
(esim. suurennos)
projektionskopia.-vedostus projektionskopiering,
sä|e* säkeen (rivi) rad -en -er; (run.) vers
-en -er; versrad -en -er; stans -en -er;
soin-luvin -kein på klingande vers. -kerto
parallellism.
säen* säkenen (kipinä) gnist|a -an -or.
säe||rakenne versbyggnad, -sepp|o, -ä skald
-en -er; diktare,
säes||tyksellinen med ackompanjemang; med
beledsagning, -tyksellisesti med avseende på
ackompanjemanget (beledsagningen).
-tyk-setön utan ackompanjemang (beledsagning);
a cappella, -tys ackompanjemang -et -;
(myötäily) beledsagning, -täjä
ackompan|-jatör, / -jatris -en -er. -täminen
ackom-panjer|ing, -ande; (m. kuv. ) sekunder ling,
-ande. -tää ackompanjera, beledsaga; (toista
ääntä laulaen, soittaen; kuv.) sekundera.
sähi||käinen (ilotulitusväline) svärmare, -mi,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
