Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ä - ärsytys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ärsytys — ääni
(kiihottaa) upphetsa; (uhmata) utmana;
-ttävä retande; retsam; utmanande; hermoja
-ttävä nervretande. -tys retning; retelse;
(kiihotus) eggelse -n; irritation, (-aine
irri-tament -et -; retmedel. -huippu
retningsmaximum. -kynnys retnings |tröskel,
-minimum. -oire retningssym[p]tom. -vaikutus
retningseffekt.)
ärsyyntyä* bli uppretad (irriterad); vrt.
är-syttyä.
ärty||inen, -isä retlig, knarrig, irriterad;
(vihainen) vresig; butter; vrt. äreä. -isyys
retlighet; knarrighet; vresighet; butterhet.
-isästi retligt; vresigt; buttert, -mys
retning, irritation, -neisyys retlighet;
knarrighet. -vyys (lääk. ym.) retbarhet;
irritabili-tet. -vä (lääk. ym.) retbar; (lätt)retlig;
irritabel. -ä* 1. bli uppretad, irriterad;
irriteras. 2. (lääk.) (tulehtua) inflammeras; -nyt
uppretad, irriterad; (lääk.) inflammerad,
äske||inen (hiljan kulunut) nyss förfluten,
(hiljakkoin tapahtunut) nyss timad; som
nyss inträffat (ägt rum); (viime) senaste
(sup.); (entinen) förra (tpm.); hänen -iset
sanansa de ord han nyss yttrade; hans
senaste ord; sen ~ asento dess förra ställning;
se on -isestään muuttunut den är annorlunda
än nyss; den har undergått en (plötslig)
förändring; -istä selvemmin tydligare än
nyss. -n nyss; (hiljattain) nyligen;
(taannoin) i jons; ~ istutettu nyss planterad; ~
katkaistu nyss avbruten; ~ maalattu ks.
vastamaalattu; ~ mainittu
nyssnämnd; ~puhjennut ks.
vastapuhjen-n u t; (kukka) nyss utsprucken, -ttäin
nyligen; vrt. äsken, -ttäinen ks. ä s k e i n e n.
ässä (kort.) äss -et -.
äveri||äisyys (vauraus) rikedom, välstånd
-et, välmåga, -äs -ään rik, förmögen;
välmående
ävertyä* bli rik; rikta sig; göra sig en
förmögenhet.
äyri (rh. Ruots., hist. m. Suom.) öre -t -n (-);
10 ~ä 10 öre; vrt. vero~. -luku öretal.
-messut (leik.) ks. veronäyttely. -nen
(yhd.): kaksi~ (s.) tvåöring, -nraha
ettöring, ettöresslant. -ttää* (harv. laksoitlaa)
taxera, -tyinen ks. a u r t u a. -tys taxering,
äyriäi||nen (el.) kräftdjur; krustacé -n -er;
(rapu) kräfta, -scocktail (keit.)
skaldjurscocktail -en.
äyrä|s -ään 1. brink -en -ar; (jyrkänne) brant
-en -er. 2. (ääri, reuna) brädd -en -ar; joki
on paisunut yli -idensä floden har svämmat
över sina bräddar,
äysk||iä, -äistä (ärjyä) ryta* (till);
(tiuskaista) snäsa2.
äyskäri (mer.) öskar -et -; mjölskopa;
~llinen: ~ vettä ett öskar vatten,
ääliö (pässinpää) (j.) fårskalle; dum-,
pund|-huvud; dumbom -men -mar; slöfock; idiot.
ääne||en(sä) högt; högljutt, -enluku (m.
högläsning, -kkyys högljuddhet, -kkäästi
högljutt; ljudligt, -käs -kkään högljudd;
(kuuluva) ljudlig.
ääne|l -len (fon., vanh.) (puheääni) röst -en
-er; stämma. -linen (mus.) vokal; klanglig;
röst-, ljud-, klang|mässig; (yhd.) röst-,
ljud-; -liset lahjat ks. ä ä n i v a r a t.
912;
äänen||anto (mus.) tongivning. -eriste
ljudisolerande material, medel, -eristys
ljudisolering. -johde, -johtaja ljudledare,
-kannattaja (snt.) språkrör -et -; organ -et -.
-kan-tama hörhåll; -n päässä inom hörhåll,
-kuljetus (mus.) stämföring, -käheys heshet,
-käyttö (er. jon.) röstbehandling,
-muodostus (mus.) röstbildning, -murros målbrott
-et; pojalla on ~ gossen är i målbrottet,
(-ikä, -kausi målbrottsåldern.) -nopeusraja
(äänivalli) ljudvallen (määr.). -otto
tontagning. -paino tonvikt, eftertryck; tonfall;
tongång -en -er; epäaidot ~t (kuv.) falska
tongångar, -pito högljutt prat -et;
muriva di er -ret; fraser; floskler (pl), -siirto
ljudöverföring. -sävy ton -en; tonfall -et; ilkeässä
~ssä i illvillig ton; (mus.) klangfärg -en.
-säätö (rad.) ljudreglering, -tallennus,
»talletus (rad.) ljudupptagning, -tapaaminen
ks. sävele nt a paaminen. -toisto
ljudåtergivning, -vahvis|taja (hnk., el.),
-tin (laitt.) ljudförstärkare, -vahvuus
ljudstyrka. -vaimen|nin, -taja ljuddämpare,
-vastaanotin ljudmottagare; (mer.)
hydro-fon -en -er. - voima (kkuus) ljudstyrka, -väri
klangfärg; timbre -n. -väsymys fonasteni
-(e)n.
äänes||tys (om)röstning; votering; toimittaa ~
verkställa omröstning; panna asia -tykseen
förelägga en fråga till omröstning, (-alue
[valt.j röstningsområde, -ehdotus, -esitys
omröstningsproposition, -kone voterings-,
omröstnings|apparat. -lausunto vot|um
-umet -a. -lippu röstsedel, -luettelo ks.
ääniluettelo. -nappula
omröstnings-knapp -en -ar. -oikeus ks. äänioikeus;
[kok.] stämma, -paikka röstningslokal,
-peruste omröstningsgrund. -pöytäkirja
omröstningsprotokoll. -selostus
omröstningsreferat. -tapa [om]röstningssätt. -temppuilu
omröstnings|trick, -knep, -manipulationer
[pl], -tulos [om]röstningsresultat.) -täjä en
röstande; röstare, -tää omrösta; avge* sin
röst; votera; (valittaessa) rösta (jtk på
någon); pidättyä -tämästä nedlägga sin röst;
~ jäseneksi inrösta, invotera; ~ jnk puolesta
rösta för ngt; ehdotus -lettiin lepäämään
förslaget bordlades efter omröstning; ~ kättä
kohottamalla rösta genom handüppräckning;
~ seisaalleen nousemalla rösta genom
uppstigning; -iettäessä vid omröstning; ~ tyhjää
rösta blankt; ~ yli vaalien rösta över nyval.
ääne||ti ljudlöst, tyst; stillatigande; (hiljaa)
stilla; olla ~ (vaiti) tiga*; olla aivan ~
vara moltyst; moltiga; inte knysta ett ord;
ole ~ (vaiti) (älä puhu) siitä! håll tyst med
det! tala inte om det! olla ~ kuin hauta vara
tyst (tiga) som graven, -ttömyys tystnad;
stillhet; ljudlöshet; sivuuttaa -ttömyydellä
(vanh.) ks. vaiti ollen; förbigå med
tystnad, -ttömästi ljudlöst jne. -tön
ljudlös; (puhumaton) mållös; tyst; (ääneti oleva)
stillatigande; (mykkä) stum; ~ filmi
(mykkä filmi) stumfilm; ~ yhtiömies (osakas)
kommanditär -en -er.
ään I i 1. (luonnon ym.) ljud; ei kuulunut
-Iältään inte ett ljud hördes; se esti -en
kuulumasta det förtog ljudet; kellon ~ klockans
klang; toinen ~ tuli kelloon det blev annat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
