Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
bokstäfverna u och y[1] — 2) Likaså skoningslöst
behandlar hon någongång sjelfva konsonanterna, hvilka hon stundom
utesluter,[2] eller med hvarandra ombyter och förvexlar.[3]
— 3) Ena gången inskjuter poesin (medelst epenthesis, eller
diaeresis) en främmande bokstaf, på oriktigt ställe, för att
dymedelst liksom dela ordet;[4] ja stundom åtskiljer hon
[1] T. ex. ”Vesa nuori nostessasi, ympynen (impinen)
yletessäsi”. Kant. 1, 135. — ”Äänyet (iänet) itki ilohon.” Kalevala II, 198.
[2] T. ex. ”Itku on partasuun urohon, urina uvantolaisen.”
Kal. 1, 16; (för att få allitteration, 1 st. f. ”suvantolaisen.”) — Och likaså:
”Lehmen henki lengännehe.” Kant. III, 278 (i st. f. ”hengännehe’"”).
» eller t. ex. ”Itä inku (ist. för ”vinku”) ilkiasti”. Kal. II, 108. — På samma
sätt: ”Juoksi sunna (sutena) suuret korvet, veet saukkona samosi. Kal. I,
94. — ”Tänpä (tämänpä) hän esiksi (ensiksi) iski” Kant. III, 248. —
”Kullen ei ituksi (itkuksi) käynyt, itki nuoret, itki vanhat.” Kal. II, 99.
— ”Hiiva alla, vesi päällä, kyyt käärmehet kesellä” (keskellä) Kal.
II, 20. Sålunda finner man bokstafven k ofta utelemnad, t.ex. ”Istu
puolella sioa, astu puolella aselta” (askeletta) Kal. II, 12. — ”Kanto
Katrisen kylyhyn (kylpyhyn) itse loi (löi) parahan löylyn”. Kant. III, 10.
”Taon luojalle kytyttä (kytkyttä) Jumalalle kahlisköyttä”. Kant. III, 42.
— ”Laata (lakata) virren laulamasta, herätä heläjämästå.” Kant. 1, 11.
— ”Tappo naisen ennen naiun (naineen) murti entisen emännän,” Kant. III,
89. — ”Souanko väen mukahan, vai souan asun (asujan? asian?)
mukahan”? Kal. II, 50. Åsu, on turva-kappalek ; mutta asek on murha-kappalek.
[3] T. ex. ”Polukoilla (poluilla, polkuilla?) polvin pyörin.” Kant.
III, 254. — ”Ompa naisen olkalnuta, palakaisen (palkkalaisen)
pääpaloja” Kant. III, 130. — ”Ikävå imehnosilla (inhimisillä), tuiki
linnnilla tukela.” Kal. II, 160. — ”Eipå täss’ oo ennen ollut tämän joukon
juoleutta (jalontta) tämän kansan kauneutta.” Kal. II, 202.
[4] T. ex. ”Kalajahan (i st. f. ”kalan,” eller ”kalansak” — i
genet.) kaiken kaato.” Kal. II, 51. — ”Kuuhut (kuu) vastahan tulevi;
niin kuulle kumarteleksen.” Kal. 1, 94. — På samma ställe: ”päivyt
och ”tiehyt” i st. f. ”påivä” och ”tie.” Att midt i ordet tillägga
bokstafven h, och i slutet deraf t, är icke något ovanligt; så t. ex.
”päähyt (pää) koukkuhun koverra, sarvet sontahan sovita.” Kal. 1, 119;
och ”naista itki illat keiket, itki yöhyet (yöt) enemman.” Kant. II, 66;’
eller ”pyyhyet (pyy) pyräjämässä, vempeleellä vieremässä.” Kal. I, 188.
Äfven andra bokstäfven instoppas ofta för meterns skull: t. ex. ”tuolla
laiton lapsueni (lapseni). Kal. II, 45; och — ”Ole puolla poikajesi
(poikaisi) aina lastesi apuna.” K. II, 128, eller ”Lohi leikkoallaksesi
(leikellaksesi) kala viploin viilläksesi.” Kal. II, 220. — ”Onko tätå
sirikat (sirkat) syönnä, tonkinna vesitorakat.”
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 04:24:24 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gcafinska/0050.html
