- Project Runeberg -  Forskningar uti sjelfva grund-elementerna af det finska språkets grammatik efter föregående anmärkningar om språket i allmänhet /
37

(1863) Author: Carl Axel Gottlund
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

dess delar, genom tillägg af en. eller flere stafvelser. [1]
4) Andra gången borttager hon åter (medelst syncope, eller
synaeresis) ej blott en eller annan bokstaf[2] utan stundom
en eller flere stafvelser,[3] hvarigenom orden ofta bli
oigenkänneliga. — 5) Ofta använder poesin oriktiga, och emot
alla reglor stridande, kasusformer[4]; hvilka stundom endast


[1] T. ex. ”Vyötti kyillä käärmehillä (Kyy-käärmehillä)
sisiliskoilla siteli.” Kal. II, 50. — ”Maammolle maherolehmän (mahova
lehmän) jok’ on syömättä lihava.” Kant. III, 104; eller som det sid. 136
heter: ”maammoni matikkalehmät.” — ”Nosti puihin purjehuiset
(purjeet, purjeiset) vaattehuiset (vaatteet, vaatteiset) varpasihin.”
Kant. III, 251; och — ”Huoli hurstille tulevi, varu vaattehuisilleni
(vaatteiselleni). Kant. II, 128; eller — ”Laski pojan polvillensa, lapsen
lannehuisillensa (anteisillensa). Kant. III, 34, 242, liksom det sid.
34 heter ganska vackert ”kato poika polviltahan lapsi lanne’puoliltahan”;
men deremot ganska fult sid. 242, ”paarna parmahuisiltahan”. (barnet
från hennes barm); tvenne svekanismer -- efter hvarandra.
[2] T. ex. ”Näki purren purjehtivan, tervalaian laiehtivan"”
(lainehtivan). Kant. III, 187. — ”Ei ole näitä neitosia suitsen seitson
(suitsin seitsoen) ottaminen”. Kant. III, 290, eller liksom sid. 207: —
Suitset seitset (suitset seitsemåt) vyön takana, takatarhilot käessä”. —
”Itse istuvi perähän, laatiuvi (laittelihen) laskemahan”. Kal. II, 83.
[3] T. ex. "Heitty (heitetty) hännät häilymähän, påäkehät
kähäjämähän. Kal II, 7. — ”Millä’ noita karretahan (karaistetahan)
karretahan, voitetahan”? Kal. I, 7. — ”Väen (väkisin) vietiin
vihintupahan (vihkitupahan) väen (väkisin) kihlat annettihin. Kant. III, 65. —
Kalatuutta (kalattomuutta) Kauko itki, veli toinen verkotuutta
(verkottomuutta". Kant. II, 359. — ”Itketkö sie leivätyyttä
(leivättömyyttä) leivätyyttä, lehmätyyttä” (lehmättömyyttä). Kant. I, 132. —
”En sotahan saanukkana (saatettunakaan) enkä vietynå vesille”. Kal.
II, 80. — ”Joi mun joulutynnyrini, jätti pienen pellapaian
(pellavapaijan). Kant. III, 161. — Veralla virannehella, saralla epäpäöllä
(epäpätöisellä). Kant. III, 13. — ”Emo kuluni” (kultaiseni). Kant. I, 41.
[4] Finskan begagnar ofta, äfven i tal (enligt grammatikens
reglor) alldeles oriktiga kasus; hvilket i stället att tillräknas henne såsom
fel, tvärtom länder henne till förtjenst, emedan de utgöra ganska egna
och vackra idiotismer (fennicismer) eller arkaismer; hvilka bevisa,
liksom mycket annat, att hennes språklynne icke kan uppfattas efter en
latinsk eller svensk grammatika. Att uppräkna alla sådane fall, medger
icke tillfället här; dock må vi, såsom exempel, anföra, t. ex. ”Laulan
su ulta laihemmalta (suulla laihemmalla), vetoselta (vetosella)
vierettelen”. Kal. I, 4. — ”Oisipa minnuksi (minulla, minussa?) ollut,
paikkoja parempiaki” ; Kant. II, 208, 228.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Nov 10 16:20:28 2021 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/gcafinska/0051.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free