Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 1. Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2 4
2 4 JOHDANTO.
Minä olinkin halukas tekemään heti kokeen ja
menemään maihin yksinäni jäätä myöten, vaan kapteenin epäilykset
ehkäisivät aikeeni, hänen mielestään ei ollut viisasta niissä
suhteissa kenenkään lähteä laivasta pitemmäksi aikaa.
Kotiin tultuani kirjoitin, siihen kehoitettuna, kirjoituksen
Tanskan maantieteellisen seuran aikakauskirjaan, ja siinä
lausuin mielipiteenäni, että ilman erityisiä vaikeuksia voisi päästä
Grönlannin itärannalle, jos norjalaisella hylkeenpyytäjälaivalla
tunkeutuisi niin kauas jäiden läpitse kuin mahdollista ja sitte
kulkisi jäi tse maihin.
Kieltämätöntä on, että jo silloin väikkyi mielessäni ajatus
edemmäksi kulkemisesta ja tunkeutumisesta sisemmäksi
maahan, vaan kuitenkin vasta myöhemmin tämä ajatus sai
varman muodon.
Eräänä syysiltana vuotta myöhemmin, siis v. 1883 —
muistan sen illan kuin eilisen päivän — istuessani ja
kuunnellessani, kun luettiin sanomalehtiä, ajatukseni kiintyivät
muutamaan sähkösanomaan, joka kertoi, että Nordenskiöld oli
onnellisesti palannut retkeltään, jonka oli tehnyt Grönlannin
sisämaahan, että hän ei ollut tavannut mitään jäistä vapaata
maata, vaan ainoastaan äärettömiä lumikenttiä, joilla hänen
kaksi lappalaistaan oli suksilla tehnyt lyhyessä ajassa
uskomattoman pitkän taipaleen — ja että nämä olivat kertoneet
olleen siellä hyvän suksikelin. Kuin salama välähti mieleeni
tuuma: retkikunta suksilla voi tunkeutua poikki Grönlannin,
rannasta toiselle! Suunnitelmani oli valmis sellaisena kuin sen
sittemmin esitin ja toimeenpanin.
Lyhyesti sanottuna oli ajatukseni, että jos soveliaimmalla
tavalla varustetaan retkikunta kelpo suksimiehiä, niin voisi se
kulkea poikki Grönlannin, jos vain lähdetään oikealta rannalta
— vaan tämäpä seikka olikin kaikkein tärkein.
Jos liikkeelle lähdettäisiin, niin kuin kaikki muut edelliset
retkikunnat olivat tehneet, länsirannalta, niin sai olla varma,
että perille ei päästäisi; olisi näet silloin takana Egyptin
lihapadat, jota vastoin edessäpäin vain tuntemattomat
jäätikkö-erämaat ja itärannikko, joka ei ole paljo parempi. Ja jos
pääsisikin perille, niin oli kulettavana yhtä pitkä taival kotimatkalla.
Kaikista varmin tie oli, arveluni mukaan, tunkeutua
ajo-jään läpi ja nousta Grönlannin autiolle, jäiden saartamalle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
