- Project Runeberg -  Suksilla poikki Grönlannin /
57

(1896) [MARC] Author: Fridtjof Nansen Translator: Teuvo Pakkala - Tema: Exploration, Greenland
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 3. Sukset ja hiihtäminen sekä suksen historia ja kehitys

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

SURSIURHEILU.

57

kean lumen sukset ovat nahkalla pohjatut. Niissä on vain se
vika, että nahka imee kosteutta, mikä tekee sukset raskaiksi.
Vasta sataneella lumella sukset eivät myöskään luista. Lumella
on sataessaankin taipumus tarttumaan. Sama on ominaisuus
pyrylumellakin. Tuulessa lumi muuttuu hienoksi pölyksi,
ahtautua kiinteäksi, niin että se kestää kävellä. Sukset takertuvat
siihen kiinni. Varsinkin on keli tahkea, kun lumi on satanut
pakkasella ja sitte on suvennut. Lumi on alkujaankin silloin
ollut hienoa. Tällaista pyrylunta, ja lujinta laatua, oli meillä
suksikeli melkein koko matkan Grönlannin sisämaan jäällä.

Hiihtäminen on Norjan kansallisin urheilu, ja se on
hauskaa urheilua. Jos jollekin annettaisiin nimi urheilujen urheilu,
niin se olisi tuleva hiihtämiselle. Ei mikään siinä määrässä
karkase jäntereitä ja tee ruumista lujaksi ja notkeaksi. Ei
mikään kehitä siinä määrässä neuvokkuutta ja malttia, eikä
mikään niin vahvista tahdonlujuutta eikä reipastuta mieltä kuin
hiihto. Voiko ajatella terveellisempää ja puhtaampaa huvitusta
kuin raikkaana talvipäivänä pistää sukset jalkaansa ja lähteä
metsille? Voiko kuvailla hienompaa ja ylevämpää kuin
pohjoinen luontomme, kun lumi peittää valkoisena ja pehmoisena
kyynärien paksulta metsät ja vuoret? Voiko ajatella mitään
vapaampaa ja suloisempaa, kuin kiitää linnun nopeudella
metsäisiä rinteitä talvituulen ja kuusten oksien leyhytellessä
kasvoja ja silmiä, kun hermot ja jäntereet ovat jännityksissä,
valmiina väistämään esteitä, joita joka silmänräpäys voi tielle tulla?
Onhan aivan kuin koko sivistyselämä olisi kerralla huuhdottu
mielestä ja samalla kaupungin ilma olisi kaukana takana.
Hiihtäjä ihan kuin toveriinsa sulautuu suksiinsa ja luontoon. Siinä
on jotakin, joka kehittää sielua ja ruumista ja jolla on
suurempi merkitys kansalle, kuin useimmat voivat aavistaakaan.

Tuskinpa muualla luonto on sopivampi suksiurheiluun
kuin Norjassa. Täällä on mäkiä ja rinteitä runsaasti ja niin
ikään luntakin. Lapsuudesta saakka totumme suksiin, ja luonto
monessa tunturiseudussa pakottaa pojat, ja tytötkin, hiihtämään
melkein samaan aikaan, kuin kävelemään opettelevat. Koko
talven on lumikinoksia heti porstuan kynnyksen edessä.
Varain syksyllä lumi tulee ja myöhään keväällä lähtee. Teitä
monessa kylässä ei tunnetakaan, ja joka miehen ja naisen, jolla
on asiaa naapuritaloon, on pakko nousta suksille, sillä ilman

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Apr 12 01:12:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gronlannin/0065.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free