Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 3. Sukset ja hiihtäminen sekä suksen historia ja kehitys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7 2
SUKSET JA HIIHTÄMINEN.
että Brutios retkellään vuoristossa »oli käskenyt seudun
asukkaita, jotka olivat tottuneita liikkumaan talvella, kulkemaan
edellä. He sitoivat vitsoista tehdyt pyöreät laitokset (xvxloi
ex Xvyav) jalkoihinsa».
Näissä kertomuksissa muinaisaikain lumikengistä on meillä
ohjeita suksen kehityshistorian selvittämiseen.
Pääasiana on anturan suurentaminen, jotta siten pysyy
lumella uppoamatta. Säkkien sitomista — jos tämä kohta
muuten on Xenofonilla oikein — käytettiin kai kaikissa
tapauksissa ainoastaan eläimille. Tungusilaiset ja muut
polariasuk-kaat käyttävät tätä keinoa vetokoirilleen hangenleikkausten
estämiseksi. Lähimpänä keinona on puulevyjen sitominen
jal-kain alle, jotka levyt kulun helpottamiseksi tehdään pitkulaisia.
Tästä pitkulaisesta muodosta voi kehitys käydä kahteen
suuntaan. Joko yhtenäisen puun asemasta otetaan käytäntöön
keveämpi vitsaverkko, josta Arrianos kertoo, ja silloin on meillä
heti norjalainen lumikenkä sekä todennäköisesti alku, josta
lumikengät pääpiirteissään ovat kehittyneet, luultavasti
myöskin indialaisetkin lumikengät, vaikka tällaiset laitokset on voitu
keksiä varsin hyvin eri paikoissa maailmaa.
Tahi — ja se oli varsin käsiinkäypä keino sinä aikana,
jolloin eläinten nahkoja käytettiin paljoa useampiin
tarkoituksiin kuin nyt — pohjattiin puulevyt nahkalla kestävyyden
vuoksi. Tämä nahka oli varmaan joskus parkitsematonta
hä-ränvuotaa varustettuna Strabon kaukasilaisessa kertomuksessa
mainituilla piikeillä. Loivemmissa mäissä ja tasangoilla on
pian näkynyt edullisemmaksi saada lumikengät liukumaan; ja
liukumispinta oli valmis, kun lumikenkä pohjattiin
karvanah-kalla myötäkarvaan. Näkee usein kertomuksia, miten
luonnonkansat käyttävät nahkoja lumella ajamiseen, ja siitä kertoo
Strabo erittäin Kaukasiasta. Muutamat indianit varustavat
lumikenkänsä nahkapohjilla mäkiä laskeutuakseen. Eskimojen
lumikenkäin nimitys merkitsee (Kleinschmidt’in mukaan)
»liu-kumisnahkaa». Heidän suksensa ovat melkein aina
nahka-pohjaisia.
Vaan siitä, kun liikunto muuttuu liukumiseksi, on
lumikenkä kehittynyt sukseksi.
Saadaksemme tukea tälle mielipiteelle suksen
kehittymisestä, täytyy meidän tutkia, olisiko mahdollisesti suksimuotoja,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
