Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 5. Islannista Grönlantiin. Pettyneitä toiveita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
MIEKKAVALAS.
119
ja yksi ainoa tuollainen pieni miekkaniekka voi yksinään
ahdistaa noita jättiläisiä ja ajaa väliin maallekin. Tämä kauhu ei
olekaan ihan perusteeton, sillä se ahdistaa niitä enimmäkseen
joukoissa ja iskee suuria paloja rasvaa niiden kylistä.
Tuskissaan ja epätoivoissaan suuret valaat pieksävät veden vaahdolle
ja kiitävät pakoon kuin salama näiden pienten petojen
seuratessa ihan kintereillä, jotka eivät hellitä ennenkuin uhrinsa,
uupuneina verenvuodosta ja ponnistuksista, sortuvat. Mutta
tämä pieni peto ei ahdista yksistään valaita, vaan hylkeetkin
ovat sen saaliinhimon esineinä. Eskimolaiset ovat minulle
kertoneet nähneensä »areluken», joksi he sitä nimittävät,
sieppaavan hylkeen yhtenä ainoana suupalana.
Norjan rannoilla tämä valas näyttää yleensä elävän
rauhallisempaa elämää. Se esiintyy alituiseen sillinpyyntipaikoilla
ja näyttää täällä elävän yksinomaan sillillä ja seitillä. Se ei
näytä lainkaan olevan taipuvainen ahdistamaan suuria valaita,
joita se täällä joka päivä tapaa, samoin kuin nämäkään eivät
näy sitä pelkäävän. Syynä tähän on luultavastikin se, että
sillä täällä on riittävästi ruokaa kaloista, niin että se ei välitä
valaan rasvasta; todennäköisempää kuitenkin on, että ne
hetula valaat, jotka tulevat sillin pyyntipaikoille, uurteisvalas
(Balaenoptera musculus) ja lahtivalas (Balaenoptera rostrata) eivät
ole niitä valaita, joita se tavallisesti ahdistaa.
Vähän väliä näkyi hylkeitä nukkumassa veden pinnalla.
Keikkuen aalloilla olivat ne erehdyttävästi suurten, vedellä
kelluvien korkkipatjojen näköisiä. Muutamia hylkeitä näkyi
siellä täällä jääteleillä. Tätä pidettiin merkkinä, että hylkeitä
mahdollisesti oli jäillä maan puolella. Vaan ilma oli sumuinen
ja meillä ei ollut malttia tarkempiin tutkimuksiin. Meillä oli
kiire tapaamaan muita laivoja. Vihdoin saimme pienen
tuulenpuuskan lännestä ja pari päivää purjehdittuamme pääsimme
toisten laivain luo. Jasonissa päästettiin helpotuksen huokaus
kuullessa, että toiset laivat eivät olleet mitään saaneet sen
jälkeen kun olimme lähteneet.
Monta päivää, Juhannukseen saakka, makasimme sumussa
ja huonossa ilmassa jäiden edustalla ja merenkäynnin
jyskyttä-minä, näkemättä ainoatakaan hylettä. Juhannuksena sanottiin
parantuvan; vaan juhannusaatto ja juhannuspäivä ja vielä monta
muuta päivää meni ilman muuta muutosta, kuin että tuli oikein
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
