- Project Runeberg -  Suksilla poikki Grönlannin /
143

(1896) [MARC] Author: Fridtjof Nansen Translator: Teuvo Pakkala - Tema: Exploration, Greenland
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 7. Jason-laivalla

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

tohtori lääkärinä.

143

tuntui. Selästä. Kyllästyneenä näihin ihmisiin, jotka kipusivat
milloin yhtä milloin toista, sanoin hänelle, että se oli leiniä, ja
ettei ollut paljo tehtävää sen auttamiseksi. Hänen oli puettava
hyvästi eikä saanut mennä tuuleen muuta kuin, mikä oli
välttämätöntä.

Vaan pari päivää myöhemmin tuli hän uudelleen ja sanoi,
että nyt oli minun jotakin tehtävä hänelle, sillä hän ei kestä
kauemmin, niin oli tuska kova. Tuska oli nyt oikeassa
käsivarressa, sanoi hän, ja käsivarsi oli ajettunut. Epäilykseni
heräsi, ja kysyin eikö hänellä ollut jotakin haavaa ollut oikeassa
kädessä; vaan hän vastasi kieltävästi. Minusta tuntui
kummalliselle, vaan samassa näin muutamassa sormessa rohtuman
ja kysyin, mikä se oli. Ei se ole mitään, vastasi hän. Hän oli
vain muutamia päiviä sitte sattunut loukkaamaan rystystä
vähän, niin että nahka oli rikkoutunut. Kysymykseeni, eikö sitä
ollut pakottanut, vastasi hän, että onpa tainnut pakottaakin;
sitä oli aina vähän pakottanut. Minä selitin hänelle, että siinä
oli syy käsivarren tuskaan. Muuten hän oli itse ollut syypää
kaikkeen. Nyt hänen oli pestävä sormi ja käsivarsi
paljastettava, niin minä tulen sitte katsomaan. Tämä näyttikin olevan
pitkälle kehittynyt verenmyrkytys; käsivarsi kyynärpään
yläpuolelle oli melkoisesti ajettunut. Toistaiseksi en katsonut
voivani mitään tehdä. Käsivarsi pantiin kääreisiin ja kiellettiin
ankarasti sitä käyttämästä sekä varotettiin potilasta pysymään
yhdessäkohti.

Vaan käsivarsi paheni päivä päivältä; se ajettui yhä
enemmän, ja tuskat lisääntyivät. Hänen täytyi paneutua sänkyyn.
Kipua lieventääkseni vähän, panin kylmiä kääreitä käsivarrelle.
Hänellä oli kova kuume eikä voinut syödä paljoksi ollenkaan.
Lopuksi oli käsivarsi niin paksu kuin tavallisen miehen reisi.
Oli aika leikata paise, vaan tunnustaa täytyy, että minä koetin
siitä päästä. Kaikki sanoivat, että hän kaikissa tapauksissa
kuolee ja minä voin säästää itseltäni ikävyyden.

Kävin häntä katsomassa useita kertoja päivässä. Toden
totta, kanssihuone, jossa noin 60 henkeä huutaa ja hoilaa,
puhelee ja nauraa kilvan, ei ole mikään erinomainen sairashuone.
Täällä makasi sairas ahtaassa, suletussa kojussa, ähkien ja
väännellen tuskissa, niin että koko huone kaikui hänen
valituksistaan. Pimeä oli täällä matalan katon alla, ympäri seiniä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Apr 12 01:12:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gronlannin/0151.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free