Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 7. Jason-laivalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
LAIVASTA LÄHTÖÄ VALMISTETAAN.
147
kaukana. Aamupäivällä oli meripimeä, emmekä tienneet miten
lähellä maata olimme olleet.
Kapineemme kannettiin kannelle ja kaikki järestettiin
lähtöä varten. Puolen päivän aikaan istuessani alhaalla hytissä
kirjoittamassa kirjettä Europaan, kuulin äkkiä kannelta
hurmaavan sanan »maa!» Minä syöksyin kannelle. Edessäni
sumu-kuvun alla levisi Grönlanti täydessä auringonvalossa. Se oli
taas Ingolfin tunturin seutua.
Etelään päin laskiessamme sivuutimme useita mahtavia
jäävuoria. Parilla jäävuorella näkyi kiviä ja soraa. Pitkältä
„Rasvominen" laivalla. (Ihrakerros nahkain sisäpuolella leikataan
pois lihasta.)
(E. Nielsen, tekijän luonnoksen mukaan.)
matkalta nämä jäävuoret näyttävät maajaksoilta ja monta
kertaa luultiin niitä saariksi. Etelämpänä Kap Danin luona
oli useita näitä jättiläisiä matalalle tarttunut.
Sinä päivänä eikä seuraavanakaan syntynyt mitään
maalle-nousua. Jäävyöhyke oli 4—5 penikulmaa leveä. Parempi oli
tarkastaa suhteita etelämpänä.
16 p:nä kulettiin Kap Danin ohi, jonka helposti tuntee
pyöreästä kupumuodostaan. Jää ulottui vielä melko kauas
maasta; jäävyöhyke oli vielä 4 penikulmaa leveä.
Lännempänä sininen ilma jään päällä näytti kuitenkin osoittavan, että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
