Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 8. Maata kohti. Ajelulla jäässä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kahdeksas luku.
Maata kohti. Ajelulla jäissä.
appaleen matkaa jäässä saavutti meidät vene, jossa oli 12
miestä ja Jasonin toinen perämies ruorissa. Kapteeni
Jacobsen oli sen lähettänyt alkutaipaleella auttamaan meitä —
jos apua tarvitsisimme — veneiden vetämisessä tahi tien
aukomisessa. He seurasivat meitä jonkun aikaa, vaan kun
huomasin, että heistä ei ollut meille erityisempää hyötyä, kiitin heitä
hyväntahtoisuudestaan ja lähetin heidät takaisin laivaan. Me
tapasimme pitkän taipaleen harvaa jäätä, huiskutimme veneelle
hyvästiksi ja laskimme jäihin.
Aluksi edistyi matka varsin reippaasti. Jää oli paikoin
niin harvaa, että me pitkät matkat soudimme jäätelien keskitse.
Kun se ei käynyt päinsä, niin tuurilla ja kirveillä murrimme
tiemme. Ainoastaan harvoissa paikoin täytyi vetää veneitä
pienempien telien yli.
Jo ennen Jasonista lähdettyä oli ruvennut sataa
tihuuttamaan. Nyt sade yltyi, taivas musteni ja yhä enemmän muuttui
myrskyä uhkaavaksi. Oli varsin omituista nähdä nämä miehet
mustanruskeissa sadevaatteissaan, huippupäähineisissä
kauhtanoissa, ääneti ja varmasti työskentelevän veneineen, jotka
kulkivat ihan jälekkäin, raivaten niille tietä valkoisten jäätelien
lomitse, jotka tekivät omituisen vastakohdan mustalle,
myrskyiselle yötaivaalle. Sermelikvuonon luona olevien hajanaisiksi
kuluneiden tunturien päälle kokoontui mustia pilviä. Silloin
tällöin repeytyi aukkoja tähän pilvivaippaan ja niistä näki
kappaleen läntistä taivasta, joka nyt hehkui napaseudun
auringonlaskun kauan kestävässä sädeloistossa ja heijasti himmentyneen,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
