Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 9. Yhä ajelulla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Yhdeksäs luku.
Yhä ajelulla.
e päivät, jotka nyt vietimme ajelulla jäässä etelään päin
pitkin rannikkoa, olivat jotensakin yksitoikkoisia. Toinen
päivä oli toisensa kaltainen. Joka päivä pidettiin tarkka vaari
suunnasta, johon ajauduimme, jokaisesta jään liikkeestä, ilman
väristä jään päällä*), jokaisesta tuulenpuuskasta, toivoen että
pian joku onnellinen käänne veisi meidät maihin.
»Heinäkuun 21 p:nä iltapuoleen näemme muutamalta
korkealta röykkiöltä pitkän vaan hyvin kapean lahden, joka
pis-täikse jäähän eteläpuolella meistä. Me näytämme kulkeutuvan
sitä pitkin sen sisimpää pohjukkaa kohden. Tietysti meissä
syntyy heti toiveita muutoksesta ja että pian pääsemme maalle.
»Heinäkuun 22 p:nä. Yöllä nousee sumu ja peittää meiltä
kaikki. Emme tiedä suuntiakaan minne ajaudumme; kuohujen
pauhu kuuluu vain yhtä selvään kuin ennenkin. Myöhemmin
yöllä se kuulustaa heikommalta, ja’ merenkäynti jäässä
heikkenee jonkun verran.
»Sumua on edelleen koko päivän, samoin merenkäyntiä.
Puolenpäivän aikaan selviää sen verran taivaslaella, että voin
tehdä leveysastemääräyksen pitämällä jäällä olevaa
vesilampa-retta keinotekoisena horisonttina. Me olemme 64° 18’ p. 1.,
melkoinen vauhti: eilisestä puoliltapäivin olemme ajautuneet
enemmän kuin leveysasteen (15 maantiet, penikulmaa).
*) Jos ilma on horisontissa jään päällä tumma, niin se osoittaa, että jäässä
on uomia tahi harvaa jäätä. Musta vedenpinta tekee nimittäin tumman
heijastuksen ilmaan. Sellaista taivasta sanotaan tavallisesti vesitaivaaksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
