Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 12. Eskimolaisleiri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ESKIMOLAISTELTASSA.
209
Teltassa, jossa nyt olimme, asui 4 tahi 5 perhettä. Joka
perheellä oli oma, pienellä pönkällä erotettu pahnansa penkillä,
ja tässä pahnassa istui vaimo, mies ja lapset mitä ahtaimmalla
alalla. Penkkisija, joka on 1,20 metriä, voi riittää »miehelle,
jolla on 21 vaimoa ja 6 lasta.» Jokaisen perheen sijan edessä
paloi traanilamppu leveällä liekillä. Lamput ovat tehdyt
vuo-lukivestä ja ovat soikeita, laakoja, syvennys kuin maljassa,
sekä melkoisen suuria (aina 30 sentim. pituisiakin).
Sydäm-menä niissä on kuivaa sammalta, jota pannaan lampun toista
laitaa pitkin ja syötetään alituisesti uudella ihralla, joka pian
sulaa traaniksi. Naisten velvollisuutena on pitää lamppuja
vireillä ja erityisellä puikolla niistää sydämiä, niin että ne eivät
katkua, vaan eivät myöskään pala liian pienellä liekillä.
Lampuilla he keittävät sen vähän ruokansa, jota eivät syö
raakana, suurissa vuolukivipadoissa, jotka riippuvat katosta.
Kummallista kyllä, he eivät käytä puuta tahi turvetta keittämiseen,
vaikka sellaisesta polttoaineesta ei ole puutetta. Tässä teltassa
oli paljo lamppuja; parin lampun päällä riippui padat
kiehumassa. Lamput palavat yötä päivää. Ne ne toimittavat
lämmityksen ja illoilla ja öillä valaistuksen (eskimolaiset eivät nuku
pimeässä huoneessa niinkuin me), ja ne toimittavat huoneelle
alituisen traanin tuoksun, joka, kuten jo sanottu, alussa meistä
europalaisista ei tunnu erittäin hyvälle, vaan jota me kuitenkin
pian totumme jotakuinkin hyvin sietämään.
Istuessamme siinä rivissä heidän arkuillaan ja
katsellessamme meille vierasta ympäristöämme, ruvettiin meitä
koettamaan huvittaa keskustelulla. Jokaisen esineen merkitys, jota
katselimme, selitettiin meille osaksi sanoilla, joita emme
ymmärtäneet, osaksi liikkeillä, joita me paremmin ymmärsimme.
Tällä tavoin saimme tietää, että puuhäkkyröissä, joita katossa
riippui, kuivattiin vaatteita, että padoissa keitettiin
hylkeenlihaa j. n. e. Sitten he näyttivät meille muutamia esineitä,
joista he näyttivät olevan hyvin ylpeitä. Muun muassa
muutamat vanhat vaimot avasivat pussin, josta ottivat pienen palan
hollantilaista suutupakkaa. Muuan mies näytti meille veistä,
jossa oli pitkä luuvarsi. Nämä molemmat, tupakki ja veitsi,
näyttivät olevan merkillisintä talossa, sillä suurella
kunnioituksella niitä katseltiin. Sitten koetettiin meille selittää
sukulaisuussuhteita teltan väestön kesken. Muuan mies syleili erästä
14
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
