Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 13. Yhä pohjoiseen pitkin rantaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
228
YHÄ POHJOISEEN PITKIN RANTAA.
sämme tuli eskimolaisten kaksi naisväenvenettä, ja sivuilla
kulkivat kajakit, joita oli neljä. Jokaista meidän liikettämme
seurasi innokas, voimakas ammuminen, joka tosin oli kehottavaa,
vaan kaukana sointuisasta musiikista.
Me pidimme hauskaa kajakkimiesten lakkaamattomalle
nuuskaamiselle. Erittäinkin yksi heistä oli erinomainen tässä
suhteessa. Hän pysähtyi joka kymmenes minuutti kaivaakseen
esiin suuren sarvensa ja täyttääkseen molemmat sieramensa, ja
sitte hän aivasti väliin, niin että minulle jäi arvoitukseksi,
miten hän pysytti kajakkiaan pystyssä. Kun hän sitte
nuuskat-tuaan katsoi meihin, nuuskan ja muun aineen valuessa
ylähuulelle ja kyynelten juostessa silmistä, niin hänen lystikäs
naamansa oli sellainen näky, jotta me aina purskahdimme
sy-dämmellisesti nauramaan, johon hän vastaukseksi nyökäytti
päätään, hymyili ja näytti varsin tyytyväiseltä. Ja sitte me
huusimme aina vähäväliä toisillemme ainoan eskimolaisen sanan,
jonka korvamme erotti kaikesta siitä, mitä he meille huusivat,
nimittäin »pitssak’ase», jonka luulimme merkitsevän kaunista
tahi ihanaa matkaa, sillä sen sanan kuulimme aina, niin jään
läpi murtautuessamme kuin avovettä soutaessamme.
Länsirannalla saimme eskimolaisilta tietää, että se merkitsee: »te
olette reippaita» tahi »te olette hyviä».
Eskimolaisten suuria veneitä, niin sanotuita
naisväen-veneitä (eskimokielellä umiak) soutavat ainoastaan naiset.
Puhdasrotuiset eskimolaiset pitävät miehen arvoa alentavana soutaa
niissä; vaan mies kyllä voi, tavallisesti perheen päämies, olla
peräsimessä; vaan sekään ei ole oikein mieluista ja kernaimmin
he ovat kajakeissaan. Naisväen veneet ovat noin 10 metriä
pitkät ja enemmänkin, ja itärannalla ne ovat ylimalkaan
lyhem-piä kuin länsirannalla. Siihen on syynä ajojää, jossa pitkällä
veneellä on vaikeampi liikkua kuin lyhyellä. Muuten näitä
veneitä yleensä on vaikea liikutella ajojäässä.
Niissä kahdessa veneessä, jotka meitä seurasivat, oli
naisten soutu hyvin kummallista. He alottivat soudun kauniisti,
sopivalla »moderatolla», vaan sitte jouduttivat tahtia
»accele-rando staccatossa», yhä kiihtyen, niin että soutajat joka vedolle
seisoivat veneissä ja koko toimi näytti kummalliselta
hyppimiseltä; vaan juuri kuin olivat kiihkeintä »allegro vivace», niin
he heittivät yhtäkkiä soudun, levähtivät vähän ja sama juttu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
