Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 16. Tietomme Grönlannin sisämaasta ja aikuisemmat yritykset sisämaanjäälle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
HAYES JA VVHYMPER.
283
mukana tarpeelliset varustukset reessä, on, jollei mahdottomuus,
niin ainakin sellainen päivätyö, jonka suorittamista on vaikea
uskoa, olkoonpa siinä joko tri Hayes tahi hänen joukkonsa, ja
vaikkapa ei tietäisikään mitään asianomaisen
luotettavaisuu-desta, niin siltä hyvin epäilyttäisi sellaisten tiedonantojen
uskominen. Kun lisäksi muistaa, mitä tri Bessels on todistanut tri
Hayesin leveysmittauksista, että hän nimittäin on varmaan
ilmoittanut väärän observatsionin saadakseen itselleen kunnian,
että on tunkeutunut edemmäksi pohjoiseen kuin itse asiassa
olikaan, niin epäilys muuttuu varmuudeksi. Asia on sen vuoksi
sitä ikävämpi, kun Hayesin kertomus on ainoa jäämatkasta
Grönlannin pohjois-osassa.
1867 tunnettu englantilainen vuorennousija Edward
Whym-jper yritti pienestä Ilordlek-vuonosta (noin 69° 25’)
Jakobshav-nin pohjoispuolella tunkeutumaan sisämaanjäälle. AVhymper
oli joutunut siihen uskoon, että Grönlannin sisämaassa
mahdollisesti on sulaa maata, että Grönlanti mahdollisesti oli
»erinäisiä maajaksoja tahi saariryhmiä, joita on kaikkialla arktisissa
osissa maapalloa. Välimatka maan itärannalta länsirannalle
oli niin suuri että tuntemattomien vuonojen ja merenlahtien
oleminen oli mahdollista». Sulan maan olemassa olon arveli
hän voivansa päättää suurien porolaumojen ajottaisesta
ilmestymisestä länsirannalle ja taas katoamisesta sieltä. Näillä
eläimillä täytyi nimittäin olla »ruohokkaita laaksoja ja
pakopaik-koja« sisämaassa, jonne menivät.
Kuten näkyy on tämä ajatus melkein sama, kuin jo 400
vuotta ennemmin Kongespeiletissä lausuttu.
Whymperin tarkoitus nyt oli koettaa tunkeutua näille
jäättömille ja lumettomille seuduille, ja hänen matkansa 1867
näkyy alkujaan olleen ainoastaan valmistusta suuremmalle
retkelle.
Tultuaan Jakobshavniin kesäkuun 15 p:nä, teki "VVhymper
kolmea päivää myöhemmin, eskimolaisia seuralaisinaan, retken
sisämaanjään reunalle, vähän matkaa Uordlek-vuonon
eteläisimmän lahden päästä, 20 eng. penikulmaa siirtokunnan
pohjoispuolella. Tarkoituksensa oli tutkia, soveltuisiko tämä kohta
lähtöpaikaksi jäämatkalle, ja voisiko käyttää koiria ja rekiä,
joita hän aikoi ottaa mukaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
