Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 16. Tietomme Grönlannin sisämaasta ja aikuisemmat yritykset sisämaanjäälle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
VÄITÖKSIÄ JÄÄKAUDESTA.
289
koin maan salasi alleen, ettei ainoatakaan vuoren päätä näkynyt
sen pinnalla». Teodolitilla hän mittasi kulman sisämaanjään
etelärantaan, ja tuli siihen päätökseen, että sen korkeus oli
»melkoisesti yli 10,000 jalkaa». Whymper näkyy tulleen
vakuutetuksi, että sisämaassa ei voi olla lumetonta maata, »sillä»,
sanoo hän, »eri paikoilla tehdyt tutkimukset osoittavat sen
melkein täysin varmaksi, että Grönlannin sisämaa pohjoisesta
etelään ja idästä länteen on kokonaan lumen ja jään peitossa».
Huomio, jonka tri Rinkin kirjoitukset Grönlannin
sisä-maanjäästä ensin herättivät, oli tuottanut hyviä hedelmiä.
Tutkimalla osaksi itse Grönlannissa, osaksi Alpeilla ja
Skandinaviassa, oli tutkimus juoksujäätiköistä, niiden toiminnasta ja
kaikesta muusta, mikä niiden kanssa on yhteydessä, edistynyt
suurin askelin ja oppi jääkaudesta oli saanut varman muodon.
Niissä miehissä, jotka ottivat osaa tähän työhön, on
Skandinavian geologeista mainittavia norjalaiset Kjerulf ja Sexe sekä
ruotsalainen Tor eli (kävi Grönlannissa 1859).
Mutta työskenneltäissä edelleen tässä aineessa, oli
syntynyt se ajatus, että vanhemmat jäätiköt eivät ole ainoastaan
peittäneet Skandinavian ja pohjoisen Europan, vaan myöskin
suuressa määrässä muodostaneet peittämiensä maiden muotoa
ja näköä, siten että jäävirrat ja juoksujäätiköt, kulettamalla
mukanaan kaikkea irtainta soraa ja kiviä sekä kaivautumalla
perustukseen, jonka päällä liikkuivat, ovat muodostaneet syviä
laaksoja ja vuonoja, sellaisia kuin esimerkiksi Skandinaviassa
ja erittäinkin osassa Norjaa on.
Tätä mielipidettä edusti erittäinkin englantilainen geologi
Ramsay. Tätä otaksumista näytti kovasti tukevan se seikka,
että tuollaisia syviä laaksoja ja vuonojen leikkaamia maita on
siellä, missä on merkkejä jääkaudesta, ja ainoastaan siellä.
Tätä mielipidettä vastustivat toiset geologit ankarasti, ja
monista kumoamisväitteistä oli muuan se, että kaikilla Europassa
tunnetuilla ja tutkituilla jäävirroilla oli niin vähäinen
liikkumisnopeus — korkeintaan pari jalkaa vuorokaudessa — että se
hankautuminen ja kaivautuminen, jonka ne voivat synnyttää, ei
riittänyt läheskään selittämään sitä jättiläistyötä, joka täten olisi
tehty.
Silloin norjalainen geologi Amund Helland, joka suurella
innolla tutki jääkauden vaikutuksia Norjassa ja oli tuonut ilmi
19
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
