Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 16. Tietomme Grönlannin sisämaasta ja aikuisemmat yritykset sisämaanjäälle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
NORDENSKIÖLDIN TOINEN RETICI,
293
kaikki varsin arvokkaita tietoja. Lisäksi oli rikas kokoelma
luonnoksia, Kornerup’in ja Grothin tekemiä.
Suuret esteet, joita tällä retkikunnalla oli voitettavinaan,
ja jotka näyttivät olevan sitä laatua, että ne kerrassaan estivät
kaiken yrittämisen tunkeutumaan edemmäksi sisämaahan,
pidättivät komitean Grönlannin tutkimusten johtamista varten
tekemästä muita yrityksiä tunkeutumaan sisemmäksi maahan
tahi poikki maan itärannalle, kuten alkujaan oli tarkoitus ollut;
tämä retki olikin ainoastaan tarkasteluretki suurempaa
sisämaa-matkaa varten.
Tanskalaisten puolesta ei sittemmin olekaan tehty yhtään
sisämaamatkayritystä. Sen sijaan on vuosien kuluessa tehty
koko joukko huomattavia tutkimuksia jääreunassa ja pienempiä
retkiä jääreunan läheisille nunatakeille. Niiden kertominen veisi
meidät liian pitkälle. Mainittakoon vain erityisesti, että näillä
tutkimusmatkoilla on toimitettu muun muassa paljo
juoksujää-tikkömittauksia, jotka ovat erittäin huomiota herättäviä tuloksia
antaneet. Niinpä Upernivikin juoksujäätikön mittaus osoitti,
että se elokuussa 1886 liikkui 99 jalan (31 metrin) nopeudella
vuorokaudessa.
Vuonna 1880 ruotsalainen geologi Holst teki retkiä
etelä-Grönlannissa, jolloin hän kävi sisämaanjäällä ja useissa paikoin
teki pienempiä retkiä sille. Tarkoituksena hänellä oli
pääasiallisesti tutkia Nordenskiöldin selittämää jäätomua eli
kryoko-nitia, jonka Holst huomasi samaksi aineeksi kuin rantatunturit
ja jonka vuoksi hän päätti sen olevan näistä lähtenyttä pölyä,
jota tuuli on kulettanut jäälle.
Merkillisimpiä retkiä Grönlannin sisämaanjäälle on
Nordenskiöldin retki 1883. Hän ei tyytynyt ensimmäiseen
käyntiinsä sisämaanjäällä 1870, vaan tahtoi tämä väsymätön
polari-kulkija tunkeutua yhä edemmäksi sisämaajäälle, saadakseen
temmatuksi muutamia sen ihmeellisempiä salaisuuksia. Hän
nimittäin oli tullut, niinkuin Whymper, siihen ajatukseen, että
tässä »Pohjolan Saharassa», joksi hän sitä sanoo, täytyy olla
lumettomia kosteikoita. Vieläpä hän piti melkein mahdollisena,
että niissä oli yhtä rikas metsäkasvullisuus kuin Siperian
pak-kasnavan läheisissä seuduissa. Vaikka edellisistä retkikunnista
ei yksikään ollut nähnyt jääerämaan rajoja idässä, niin oli
kuitenkin seikkoja, jotka osoittivat »että useimmassa tapauksessa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
