Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 21. Ameralikvuonolle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
LUONNONVOIMAT TYÖSSÄ.
385
sen todistaa varmimmin nämä suolasenveden raakkukuoret,
joita on keskellä näitä laskeutuneita sorakerroksia 20 metrin
korkeudessa merestä. Miten tämä kohoaminen on tapahtunut,
jaksottainko, niinkuin muuan tunnettu norjalainen geologi on
koettanut todistaa, vai vähitellen, niinkuin myöhemmin on
tahdottu otaksua, ei varmasti vielä voida päättää. Useimmat
seikat näyttävät kuitenkin puolustavan viimeksi mainittua
otaksumaa.
Tosin nämä savikerrokset ovat penkerittäin, vaan sen
ovat muutamat tutkijat uskoneet voivansa selittää siten, että
joet toisina aikakausina, jolloin on ollut runsas sademäärä, ovat
kulettäneet paljoa enemmän kiinteätä ainetta kuin välillä
olevilla aikakausilla. Vaan sellaisia sademäärän vaihteluita ei ole
voitu mitenkään todistaa.
Luonnollisemmalta ja järjellisemmältä näyttää minusta se
selitys, että maan kohoamisella on perustuksensa sisämaanjään
vähenemisessä, kun nimittäin tämän kautta sen paino alla
oleviin kerroksiin on vähentynyt ja näiden siis tasapainolain
voimalla on täytynyt nousta. Sisämaanjään vähentyminen ei
muuten ole ollut tasaista. On ollut aikoja, jolloin se on
pysynyt vähentymättä tahikka lisääntynytkin. Tällä aikaa maa ei
kohonnut ja penkereillä oli aikaa muodostua.
Luonto täällä ei ole koskaan levossa. Suuret voimat ovat
työssä. Toiset tekevät vointinsa repiäkseen rikki maata, toiset
tahi oikeammin samat voimat, eri muodoissa, tekevät
parastaan täyttääkseen uudelleen ja tasoittaakseen edellisten tekemiä
jälkiä. Juoksu jäätiköt kaivavat laaksoja ja vuonoja — noita
hyvin tunnetuita ahtaita jäävuonoja, jyrkkine hiottuine
sivuineen — kovan gneissikerroksen läpi. Samat jäävirrat puskevat
edellään suuria sulkuja riuttojen muodossa, jotka, virran
poistuessa, jäävät valleiksi poikki vuonojen ja laaksojen, usein
suureksi kiusaksi kulkijoille ja poronajajille matkallaan vuonoa
pitkin.
Vaan juoksujäätikköjen alla kuohuu jokia, jotka kulettavat
mukanaan savea ja soraa, jäätikköjen hiontatuotteita, ja vievät
sitä, kuten on jo sanottu, ahtaisiin vuonoihin, joita taas alkavat
täyttää muodostamalla niihin matalia, joita tavataan vielä
monissa paikoin Norjan vuonoissa, ja joita Grönlannissa näkee
sadottain syntyvän.
25
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
